Lisäleikkaukset ammattikorkeakouluista olisivat täysin kohtalokkaita koulutuksen laadulle
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta leikattiin heti hallituskauden alussa merkittävästi. Ammattikorkeakoulujen tilanne on erityisen tukala, sillä niiden rahoitusta on leikattu rajusti jo aiemmin. Reaalinen perusrahoitus on laskenut vuodesta 2011 yli 200 miljoonalla eurolla ja samaan aikaan tutkintotavoitteet ovat lähes kaksinkertaistuneet.
Ammattikorkeakoulujen tehtävä korkeakoulutuksessa on erityinen monella tapaa, ja kattava ennakointitieto kertoo niiden tuottaman osaamisen olevan tulevaisuudessa erityisen haluttua. Ammattikorkeakouluille on sälytetty koulutustason nostossa vaativin rooli sekä määrällisesti että opiskelijajoukon heterogeenisyyden kautta. Uusista korkeakouluopiskelijoista jo 2/3 aloittaa opinnot ammattikorkeakoulussa. Leikkauksista huolimatta ammattikorkeakouluista valmistuu lähes kaksinkertainen määrä osaajia vuosittain yliopistoihin verrattuna.
Vuoden 2025 kehysriihi lähestyy. Petteri Orpon hallitus on kuvannut puoliväliriihtä kasvuriiheksi, jossa hallituksen tavoitteena on löytää eväitä Suomen kasvun vahvistamiseksi. Lähestulkoon kaikki tahot yhteiskunnassa ovat nimenneet osaajapulan keskeiseksi kasvun esteeksi ja koulutustason noston ratkaisuksi. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat täysin ratkaisevassa asemassa myös uusien T&K-panosten vaikuttavuuden saavuttamisessa.
Julkisen talouden heikko tilanne sekä aiemmin sovitut opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalle sovitut leikkaukset pelottavat myös korkeakoulukenttää. Esimerkiksi indeksin puolittainen jäädyttäminen sopimuskaudeksi 2025–2028 tarkoittaisi ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen reaalisen tason laskua noin 40 miljoonalla eurolla.
Hallitus on jo leikannut ammattikorkeakoulujen rahoitusta tällä hallituskaudella
- Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on tällä hallituskaudella leikattu jo hallitusohjelmassa tehtyjen päätösten perusteella. Lisääntyneet tavoitteet ja opiskelijamäärien kasvu huomioiden ovat leikkaukset paljon euromääräänsä suurempia, toteaa Arenen puheenjohtaja ja Metropolian rehtori-toimitusjohtaja Riitta Konkola.
Aiemmin tällä hallituskaudella tehtyjen päätösten perusteella ammattikorkeakoulujen reaalinen perusrahoitus tulee laskemaan vuoteen 2028 mennessä yhteensä yli 32 miljoonalla eurolla, joka vastaa noin 1 700 tutkinnon vuosittaista rahoitusta.
Hallitus leikkasi ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta muun muassa vedoten hallituskauden aikana mahdollistettaviin uusiin rahoituslähteisiin eli EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuihin ja avoimen korkeakoulujen maksujen korottamisella. Vuonna 2024 ammattikorkeakoulujen rahoitusta leikattiin pysyvästi 12 miljoonalla eurolla vedoten sote-alan harjoittelukorvausten siirtoon sosiaali- ja terveysministeriön kehykseen. Muilla koulutusmuodoilla vastaava valtion rahoitus harjoittelukorvauksiin ei ole leikannut perusrahoitusta.
- Lisäleikkausten kohdentaminen ammattikorkeakoulutukseen tilanteessa, jossa rahoituspohja pienenee ja tutkintotavoitteita kasvatetaan entisestään, olisi kohtalokasta koulutuksen laadulle, toteaa Konkola.
Yhteyshenkilöt
Ida MielityinenToiminnajohtajaAmmattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Puh:0505940731ida.mielityinen@arene.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Laaja joukko järjestöjä: Suomen talouden kasvu vaatii lisää korkeakoulutettuja osaajia28.2.2025 12:03:43 EET | Tiedote
Hallituksen puoliväliriihessä on kova paine löytää toimia talouskasvun vahvistamiseksi Suomelle. Järjestöt toteavat yhteiskannanotossaan, että koulutustason nosto on yksi ilmiselvä keino kasvun vauhdittamiseksi, jota tulisi pikaisesti hyödyntää. Järjestöt vaativat, että koulutus- ja osaamistason nostamiseksi muodostetaan hallituskaudet ylittävä, pitkäjänteinen suunnitelma, jolla sitoudutaan vahvistamaan pysyvästi koulutuksen rahoitusta ja resursseja.
Suomen talouskasvu ja tuottavuus pysähtyvät ilman lisäpanostuk-sia korkeakoulutukseen – ammattikorkeakouluilla on erityinen rooli Suomen osaamistason nostajana14.2.2025 09:51:55 EET | Tiedote
Suomi tarvitsee nopeita toimia kasvun ja tuottavuuden parantamiseksi. Panostukset osaamispääomaan lisäävät tutkitusti kasvua, työllisyyttä ja tuottavuutta. Ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteita nostetiin 20 prosenttia vuosille 2025–2028 vaikka samaan aikaan rahoitusta on leikattu. Puoliväliriihessä tulee vahvistaa ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta. Tämä edistää myös yksityisen sektorin kasvumahdollisuuksia. T&K-rahoitusta tulee kanavoida suoraan ammattikorkeakouluille parlamentaarisen vahvan tahdon mukaisesti. Pelkkä hankerahoitus ei mahdollista ammattikorkeakoulujen T&K-toiminnan kehittämistä ja uusien yritysten tukemista tutkimuksessa, kehittämisessä ja kasvussa. Kasvu ja hyvinvointi syntyvät vain korkealla osaamisella. Sitä tuotetaan kustannustehokkaimmin korkeakouluissa tutkimuksella ja koulutuksella.
Järjestöt: Pysyvän oleskeluluvan muutosten koskettava myös AMK-tutkinnon suorittaneita6.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kansainväliset osaajat jäämässä eriarvioiseen asemaan ulkomaalaislain uudistuksessa.
Eduskunnan TAKKI-verkosto: Suomi tarvitsee parlamentaarisen sitoumuksen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi3.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Korkeakoulutettujen määrä maassamme on jäänyt auttamattomasti jälkeen keskeisistä kilpailijamaistamme. Suomi on sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa ja hallitusohjelmassa koulutustason nostoon. Korkeakoulujen tutkintotavoitteita nostettiin taas merkittävästi seuraavalle sopimuskaudelle tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteiden toteuttaminen ei kuitenkaan ole nyt kestävällä pohjalla. Suomi tarvitsee koulutus- ja osaamistason nostoon parlamentaarisen sitoutumisen ja suunnitelman T&K-rahoituslain tapaan.
Korkeakoulutuksen visiotyön vapautettava ammattikorkeakoulujen potentiaali käyttöön - Suomen kestävä kasvu ja kilpailukyky edellyttävät uutta osaamista ja uusia ratkaisuja24.1.2025 14:09:23 EET | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön. Työn tavoitteena on päivittää vuonna 2017 hyväksytty Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 vastaamaan paremmin muuttunutta toimintaympäristöä ja korkeakouluille annettuja uusia tavoitteita. Visiotyö on ammattikorkeakoulujen näkemyksen mukaan tarpeellista, sillä maamme haastava tilanne vaatii korkeakoulutuksen ripeää uudistumista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme