Liiketunnistin nappaa jyrsijän

Monitorointi on mullistanut jyrsijöiden torjunnan. Liiketunnistimet sekä liike- ja lämpötunnistimin varustetut loukut saavat tuholaiset kiinni paljon tehokkaammin kuin perinteinen raatojen laskenta.

”Jyrsijöitä on kiinteistöissä paljon enemmän kuin luulimme. Eivätkä ne kulje ovista maata pitkin”, kertoo kehityspäällikkö Jammu Rantanen torjuntayritys Anticimexistä.

Anticimexin jyrsijätorjuntojen määrä kasvoi reippaasti viime syksyn sesongin aikana, kun kesän uudet poikueet lähtivät ilmojen viiletessä liikkeelle. Koko vuoden saalismäärät nousivat peräti 30 prosenttia edellisvuodesta. Torjuntaa tehdään enemmän kuin koskaan.

Osin kyse on toimintatavan muutoksesta. Suomen suurin torjuntayritys vaihtoi kymmenen vuotta sitten myrkyt digitaalisiin loukkuihin, ja toissa vuonna avuksi otettiin liike- ja lämpötunnistimet. Anticimex sai ”silmät” kiinteistöihin, ja hakuammunnasta siirryttiin valvontaan ja täsmäiskuihin.

”Havaitsimme, että jyrsijöitä on sisätiloissa huomattavasti useammin ja enemmän kuin mitä on voitu päätellä ulos sijoitettujen loukkujen saalismääristä. Emme saa pihalla välttämättä mitään kiinni, mutta kiinteistössä on silti jyrsijöitä”, Rantanen kiteyttää.

Monitorointi sisätiloissa on opettanut myös sen, että loukkujen virittely ovien kahta puolen on tehotonta. Jyrsijät eivät kulje ovista.

”Ne nousevat ulkoseinää pitkin johonkin rakoon ja sieltä välipohjaan – tai tulevat katon kautta. Varsinkin liikekiinteistöissä on paljon alas laskettuja kattoja, joiden sisällä kulkee johtoja, ilmastointikanavia ja rottia. Välipohjiin asennetaan liiketunnistimia yhä useammin.”

Monitoroinnilla suljetaan reitit

Anticimexin asiakkailta löytyy jo 18 000 liiketunnistinta. Ulkotorjunnassa käytetään myös tunnistimilla varustettuja Smartboxeja, joihin mahtuu koon mukaan 5–30 jyrsijää. Keskimäärin asiakkaalla on sisätiloissaan viisi monitoroivaa laitetta.

 ”Tämä alkaa olla tärkein työkalumme”, näyttää kännykkäänsä Smart-teknikko Valtteri Leinonen. 

Kännykästä löytyvät kaikki kohteen 32 liiketunnistinta ja 10 loukkua sekä niiden tilastot. Olemme helsinkiläisen kauppakeskuksen rossipohjassa, josta rotta on syönyt itsensä palokatkojen läpi kaapelinousuja pitkin herkkupuotiin. Leinonen asentaa lisää tunnistimia potentiaalisille reiteille.

Tunnistimet sijoitetaan paikkoihin, joissa ihmiset eivät liiku. Näin varmistetaan, että laite hälyttää vain asiattomista kulkijoista. Aluksi kohteeseen tehdään riskikartoitus, ja valitaan asiakkaan kanssa kriittisimmät pisteet, joiden ympäristöön liiketunnistimia keskitetään.

Ensimmäisen havainnon jälkeen silmukkaa kiristetään, kunnes reitti on tunnistettu. Joskus riittää, että jyrsijän tie kiinteistöön tukitaan.

Erityisen hyvä monitorointi on seurannassa. Arka rotta oppii karttamaan ansaa, mikä voi erehdyttää luulemaan, että on ongelma ohi. Liiketunnistinta rottakaan ei osaa väistää.

”Myrkytön syöttikin saattaa kertoa jotain ravinnoltaan niukassa ympäristössä, mutta ei keksihyllyjen välissä. Liiketunnistin on ainoa varma keino”, Leinonen vertaa.

Viemäriansa on supersaalistaja

Toisin kuin maalaishiiret ja maalaisserkut, keskustojen rotat elävät viemäreissä. Esimerkiksi Helsingissä Mannerheimintien remontti on saanut rotat pakenemaan ja nousemaan lähistöjen kiinteistöihin. Havaintojen kasvu seuraa melko tarkasti paalutuskoneen etenemistä.

Ongelmaan on löytynyt uusi, erittäin tehokas ratkaisu: liike- ja lämpötunnistimella varustettu viemäriansa. Ulkoviemärin huoltokannen alle sijoitettava ansa sulkee kanavan niin, ettei läpi pääse ehjänä kuin jätevesi. Rotan se murskaa talttamaisilla muovikeihäillä veden huuhdottavaksi.

Käymme asentamassa viemäriansan itähelsinkiläisen talon takapihalle, jossa jyrsijöiden polut ja loukkujen saalismäärät kertovat akuutista rottaongelmasta. Työ on ohi muutamassa minuutissa, ja jo ensimmäisen vuorokauden aikana ansa laukeaa 47 kertaa, keskimäärin kaksi kertaa tunnissa.

Jammu Rantasen mukaan viemäriloukku voi tappaa aluksi satoja rottia vuorokaudessa. Espoolaisessa taloyhtiössä yksi ansa saalisti viikonlopun aikana 1100 rottaa. Määrät ovat häkellyttäviä, sillä rotta tiedetään varovaiseksi eläimeksi, joka testaa ympäristöään tiedustelijoilla.

”Viemäristössä rotalla ei ole vaihtoehtoja. Meillä on videoita myös siitä, kuinka rotta arkailee jopa useita päiviä, mutta kun muuta tietä pesäkoloon tai ravinnon ääreen ei ole, sen on kuljettava läpi.”

Kustannustehokasta tekniikkaa

Tällä hetkellä Anticimexin asiakkailla on käytössään noin 250 viemäriansaa. Etenkin Helsingissä suosiota ovat lisänneet tapaukset, joissa rotat syöneet tiensä lattiakaivojen läpi asuntoihin.

Rotat ja maalaishiiret liikkuvat myös kiinteistön ympäristössä, mutta silloin tällöin ulkomailta rantautuu kotihiiriä, jotka viihtyvät vain sisällä. Niiden torjunta vaatii eniten monitorointia.

”Monitorointi on pyritty pitämään hyvin kustannustehokkaana. Riskianalyysin tulos vaikuttaa hintaan, mutta yleensä puhutaan kympeistä kuukaudessa”, Rantanen sanoo.