KOVA esittää laajaa pakettia kiinteistö- ja rakennusalan kasvutoimiksi hallituksen puoliväliriiheen

Rakentamisalan suhdannetilanne on edelleen erittäin heikko. KOVAn mielestä tässä tilanteessa kohtuuhintaista asuntotuotantoa tulisikin lisätä. KOVAn esittää, että korkotukilainavaltuuksia nostettaisiin lisätalousarviolla 500 miljoonalla eurolla 2 250 miljoonaan euroon tälle vuodelle, ja että korkotukilainavaltuuksiin varattaisiin 1 750 miljoonaa euroa vuodelle 2026. Mikäli koko lainavaltuus käytettäisiin kohtuuhintaisten asuntojen uudistuotantoon, voitaisiin ehdotetulla 2 250 miljoonan euron korkotukilainavaltuudella aloittaa arviolta noin 11 500 kohtuuhintaisen asunnon rakennuttaminen. Tämä olisi noin 2 500 asuntoa enemmän kuin mitä nykyisellä korkotukilainavaltuudella voitaisiin käynnistää.

KOVA näkee, että asumisoikeusasuntojen uudistuotantoa tulisi jatkaa. Asumisoikeusasuntotuotanto on muodostanut noin kolmanneksen valtion tukeman asuntotuotannon vuosittain. Siksi tuotannon lopettamisella tulee olemaan kielteisiä vaikutuksia rakennusalalle. KOVA on ilmaissut valmiutensa myös asumisoikeusjärjestelmän uudistamiseen siten, että sen valtiolle koituvia riskejä voitaisiin vähentää. Uudistaminen on luontevaa aloittaa asumisoikeusasuntojen uudistuotannosta ja vasta sen jälkeen miettiä toimia olemassa olevaan asumisoikeusasuntokantaan, lähes 60 000 asuntoon.

Erityisryhmien investointiavustusta KOVA haluaisi korottaa 50 miljoonalla eurolla vuodessa vuosille 2025-2027. Nykyisellä 15 miljoonan euron avustusvaltuudella ei voida käynnistää kuin muutamia kehitysvammaisten ja asunnottomien asuntohankkeita. Ilman suurempaa avustusvaltuutta monen erityisryhmän asuntotilanne tulee heikkenemään lähivuosina, kun heille suunniteltuja vuokra-asuntokohteita ei saada rakenteille avustusvaltuuden niukkuuden vuoksi. Avustusvaltuuden 50 miljoonan euron korottamisella erityisryhmien asuntojen tulppa saataisiin avattua, kun avustusta odottavat kohteet saataisiin rakenteille.

Lisäksi KOVA esittää, että korjausrakentamista tulisi tukea määräaikaisella 10 prosentin korjausavustuksella vuosina 2025-2026. Avustukseen varattaisiin yhteensä 50 miljoonaa euroa vuosille 2025-2026, ja avustus olisi haettavissa 30.6.2026 saakka. Avustuksella tuettaisiin asuinrakennuskannan peruskorjauksia, ja se voitaisiin porrastaa kiinteistön paranevan energiatehokkuuden mukaan. Avustuksella saataisiin liikkeelle peruskorjausinvestointeja jopa 500 miljoonan euron edestä. Tämän työllisyysvaikutus olisi 9 000 henkilötyövuotta.

KOVA myös ehdottaa, että asumisneuvonta-avustuksen määrärahavaltuutta nostetaan 4 miljoonalla eurolla vuodessa. Osana sosiaaliturvan leikkauksia ja yleistä kustannustason nousua vuokravelkojen, häätöjen ja myös asunnottomuuden määrät ovat lähteneet kasvuun. Asumisneuvonnan kysyntä on lyhyessä ajassa kasvanut merkittävästi, eikä kaikkia neuvontaa tarvitsevia pystytä tällä hetkellä palvelemaan, mutta avustukseen käytettävissä olevaa määrärahaa leikattiin viime vuonna puolella (2 miljoonaa euroa) vuodesta 2023. Asumisneuvonta on merkittävästi vuokravelkoja, häätöjä ja asunnottomuutta ehkäisevää työtä.

KOVA ehdottaa lähiöohjelman käynnistämistä vuosiksi 2025-2027 ehkäisemään segregaatiota ja tukemaan lähiöiden elinvoimaa. Lähiöissä asuu Suomessa yhteensä noin 1,5 miljoonaa ihmistä, ja näiden asuinalueiden kehittyminen vaikuttaa siten monen suomalaisen hyvinvointiin ja alueiden elinvoimaisuuteen. Lähiöiden kehittämisellä voidaan edistää muun muassa lähidemokratiaa ja alueiden sosiaalista eheyttä. KOVA esittää lähiöohjelmalle 3 miljoonan euron määrärahaa tälle vuodelle ja 5 miljoonaa euroa vuodessa kahdelle seuraavalle vuodelle.

- KOVA on laatinut laajan paketin maan hallituksen käyttöön kasvutoimien käyttöönottamiseksi. Toimemme toisivat töitä rakennusalalle ja vauhdittaisivat kohtuuhintaista asuntotuotantoa tilanteessa, jossa vapaarahoitteinen asuntotuotanto on edelleen pahasti kanveesissa. Etenkin korjausrakentamisen täsmäavustuksella olisi luotavissa nopeasti töitä rakennusalalle. Olemme hallituspuolueille jo aiemmin lähettämässämme paketissa kuvanneet etenkin näiden toimiemme työllisyys- ja verotulovaikutuksia. Ne ovat merkittävät, etenkin, kun rakentamisen hinnasta 46 prosenttia on veroja ja veroluonteisia maksuja, KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen kuvaa.

KOVA esittää asuntorakennemuutosalueiden nimeämistä

Aiemmin kuvattujen toimien lisäksi KOVA esittää, että ympäristöministeriö nimeäisi asuntorakennemuutosalueita, joihin kohdistettaisiin erityistoimenpiteitä asuntomarkkinoiden rakennemuutokseen sopeutumiseksi ja alueiden asuntomarkkinoiden tervehdyttämiseksi. Suomessa on tuhansia tyhjiä asuntoja. Pelkästään valtion tuella rakennettuja asuntoja oli keväällä 2024 tyhjänä noin 8 700 kappaletta. Ongelma on siis huomattava. Kun tyhjänä olevaa, valtion tuella rakennettua asuntokantaa puretaan, vähenee asuntojen ylitarjonta – tämä puolestaan tervehdyttää alueiden asuntomarkkinatilannetta.

Asuntorakennemuutosalueiden nimeämisen ja siihen liittyvien ohjelmien keskeinen tavoite on parantaa näillä alueilla olevien kuntien asuntomarkkinatilannetta ja vaikuttaa siihen, että vuokrataloyhtiöt pystyvät huolehtimaan pitkäaikaisesti jäljelle jäävästä asuntokannasta ja niiden korjauksista. Rakennemuutosalueilla oleville vuokrataloyhtiöille luotaisiin 10 vuoden ohjelma, jonka aikana yhtiön asuntokantaa sopeutettaisiin vähenevään kysyntään. Samalla kuitenkin mahdollistettaisiin tarvittaessa rajattu vuokra-asuntojen uudistuotanto niin, että suhteessa 2:1 purettavien asuntojen tilalle olisi myös mahdollista rakentaa uutta, energiatehokasta ja esteetöntä asuntokantaa esimerkiksi kuntakeskuksiin. Ohjelmaan mukaan lähteville vuokrataloyhtiöille mahdollistettaisiin 90 prosentin purkuakordit ja -avustukset sekä muun muassa mahdollisuus konversiolainoihin, mahdollisuus korkotukilainoihin peruskorjauksia varten ja lainojen maturiteettien pidentäminen. Rakennemuutosalueille liittyviin tervehdyttämisohjelmiin myönnettäisiin 10 miljoonan euron vuosittainen tuki 10 vuoden ajaksi.

- Olemme luoneet rohkean avauksen väestöltään vähenevillä alueilla toimivien asuntomarkkinoiden tervehdyttämiseksi. Avauksen tavoitteena on poistaa asuntojen ylitarjontaa, mutta myös saada vaikeuksissa olevat vuokrataloyhtiöt sellaiseen taloudelliseen tilaan, että ne pystyvät huolehtimaan jäljelle jäävästä kiinteistökannasta ja niiden korjauksista pitkäaikaisesti, Parkkonen päättää.