”Kaupunkeja rakennetaan rakennusteollisuuden tarpeisiin ja liikennejärjestelmien tukemiseksi”, kritisoi Vuoden Omakotivaikuttaja

Rakentamisen mittakaava on muuttunut vuodesta 2010 lähtien, sanoo professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistolta.

”Kaupunkiseutuja on ryhdytty rakentamaan liikennejärjestelmien tukemiseksi ja rakennusteollisuuden tarpeisiin”, jyrähtää Vaattovaara.

Suurin osa suomalaisista toivoo pientaloasumista, mutta kaupungeissa pientalojen potentiaali on jäänyt pitkälti tunnistamatta, kun rakentamisen pyrkimyksenä on ollut etenkin tiivistäminen ja pienten asuntojen lisääminen.

”Ihmisille tärkeitä olisivat oma ovi, vihreät näkymät ja oma piha, vaikka se olisi vain paikka grillille. Tutkimusten mukaan ihmiset haluavat asua joko keskustoissa tai pientaloalueilla. Esikaupunkialueilla vain neljä prosenttia haluaa asua kerrostalossa. Silti niille rakennetaan pelkästään kerrostaloja tällä hetkellä.”

Isoihin, monta pientä asuntoa sisältäviin taloihin tarvitaan isot, leveät tiet, joten myös infrastruktuuri on kasvanut valtavasti.

Asuinalueiden yksipuolistuminen lisää segregaatiota, alueellista eriytymistä, pelkää Vaattovaara.

”Kun talossa asuu toistasataa ihmistä pienissä asunnoissa, niissä on iso vaihtuvuus ihmisten muuttaessa isompiin asuntoihin, eikä sosiaalisuuskaan pääse syntymään samalla tavalla kuin aiemmin pienemmissä taloissa. Väestörakenteeseen ja rakennuskantaan tarvitaan monimuotoisuutta, jottei segregaatio lisäänny. Moniin tarpeisiin sopiva kaupunki on ihmisten hyvinvoinnin ja hyvinvointivaltiomme perusta”, muistuttaa Vaattovaara.

Vaattovaaran vetämä tutkimusryhmä Pientalot kaupungissa tutki sitä, miten kaupunkeihin voidaan luoda tehokasta kaupunkimaista pientalorakentamista. Projektin loppuraporttina julkaistiin vuonna 2022 julkaisu, joka kokosi yhteen pientalorakentamisen toteutusvaihtoehtoja kaupunkimaisille pientaloalueille.

Tutkimus tarpeen hyvän asumisen edistämiseksi

Omakotiliitto juhlistaa Omakotiviikkoa 24.-30.3., jonka kunniaksi Vuoden Omakotivaikuttajan tunnustus jaettiin. Professori Vaattovaara edistää asumisen viihtyisyyttä ja haluaa luoda myös kaupunkeihin mahdollisuuksia pientalomaiseen asumiseen, kiitellään palkintoperusteissa.

Suomen Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila kiittää Vaattovaaran aktiivisuutta ja roolia hyvän asumisen edistämisessä.

”Suomalainen yhteiskunta tarvitsee todellisiin asumistarpeisiin pohjautuvaa tutkimusta ja laadukkaaseen tutkimukseen perustuvaa näkemystä. Tätä kautta kansalaisten asumistoiveet voivat toteutua entistä paremmin”, toteaa Malila. ”Luonto ja pientalot kulkevat käsi kädessä, ja siihen kytkeytyy myös kansalaisten terveys ja hyvinvoinnin kokonaisuus.”

”Professori Mari Vaattovaara on pitänyt vuosien varrella esillä monia tärkeitä teemoja – esimerkkinä asumisen laatu, asumisväljyys tai vaikkapa se, että kodin omistaminen on itsessään omiaan luomaan vakautta koko yhteiskuntaan. Näkemykset ovat tärkeitä, sillä ne saavat myös päättäjät ajattelemaan asioita uudella tavalla ja vievät asumisen kehittämistä eteenpäin”, hän kiittää.

Omakotiviikko nostaa esiin vapaaehtoistyötä

Omakotiliitto haluaa Vuoden Omakotivaikuttajan tunnustuksella nostaa esiin henkilöitä, joiden toiminta edistää hyvää pientalo- ja vapaa-ajan asumista ja rakentamista. Tämä tavoite on myös Suomen Omakotiliiton toiminnan ytimessä.

Tunnustus jaettiin toista kertaa. Sen luovuttivat Mari Vaattovaaralle Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander ja puheenjohtaja Jukka Malila 26.3.

Omakotiviikko näkyy Omakotiliiton sosiaalisen median kanavissa. Tänä vuonna nostetaan esiin vapaaehtoistyötä omakotiyhdistyksissä ja sitä, mitä toiminnassa mukana oleminen voi antaa sekä itselle että asuinympäristöön. Omakotiliittoon kuuluu 220 omakoti- ja vapaa-ajanyhdistystä Hangosta Kittilään ja Kaskisesta Ilomantsiin.