Kesälomat jaetaan ensin lapsiperheellisille - perheystävällisyys ei voi rakentua syrjiville käytännöille

Lapsettomat kohtaavat työelämässä syrjintää kesälomien ja työvuorojen suunnittelussa. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry toivoo työnantajien huomioivan monenlaiset elämäntilanteet ja muutkin velvoitteet kuin lapset.

Kun työpaikoilla suunnitellaan kesälomia, kuunnellaan lapsiperheellisten lomatoiveet ensin. Vasta sen jälkeen on lapsettomien toiveiden vuoro. 

Lapsettomien yhdistys Simpukkaan tulevien yhteydenottojen mukaan moni lapseton kohtaa syrjintää työelämässä erityisesti loma- ja työvuorosuunnittelussa. Kokemusten mukaan loma- ja työvuorosuunnittelu on monilla työpaikoilla edelleen hyvin lapsiperhelähtöistä. 

“Kyse on monesti teoista ja asenteista. Työnantajan kuuntelemisella ja läsnäololla on suuri merkitys kaikkien työntekijöiden hyvinvoinnille elämäntilanteesta riippumatta. Toivoisin työpaikoille avointa mieltä ja kohtaavaa asennetta. Kuulluksi tuleminen on tärkeää, vaikka työpaikoilla ei olisikaan aina mahdollista toteuttaa kaikkien työvuoro- tai lomatoiveita”, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaha Piia Savio.

Perheystävällisyys on monen työpaikan tärkeä arvo. Työn ja perheen yhdistämiseen liittyvän puheen sijaan olisi kuitenkin merkittävämpää puhua työn ja vapaa-ajan yhdistämisestä. Myös lapsettoman vapaa-aika voi täyttyä kuormittavista tehtävistä, vastuista ja velvollisuuksista. 

“Perheystävällisyys ei voi rakentua syrjiville ja eriarvoistaville käytännöille sen perusteella, onko perheessä lapsia vai ei. Perheiden ja elämäntilanteiden monimuotoisuuden ymmärtämisessä on työpaikoilla parantamisen varaa. Kaikilla on elämä myös työpaikan ulkopuolella, ja jokaisen vapaa-aika on yhtä arvokasta. Perheystävällisyys käsittää koko ihmisen elämänkaaren ja sen eri vaiheet”, muistuttaa Savio.

Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kokijansa hyvinvointiin, jaksamiseen ja myös työssä selviytymiseen. On tärkeää, että työnantaja ei arvota työntekijöitään ja heidän palautumisen tarvettaan esimerkiksi perhesuhteiden mukaan. 

Loma- ja työvuorosyrjintää kokenut 60 prosenttia 

Lapsettomien yhdistys Simpukka toteutti vuonna 2021 kyselyn tahattomasti lapsettomien kokemuksista työelämässä. Kyselyssä kartoitettiin lapsettomuuden koettuja vaikutuksia työkykyyn ja uraan sekä kokemuksia lapsettomuushoitojen ja työn yhdistämisestä. Kyselyllä selvitettiin syrjintäkokemuksia sekä tahattomasti lapsettomien hyväksi havaitsemia käytäntöjä työpaikoilla. Kyselyyn vastasi 320 henkilöä. 

Kolmasosa kyselyyn vastanneista kertoi kokeneensa työelämässä lapsettomuuteen tai lapsettomuushoitoihin liittyvää syrjintää. 

Tahattomasti lapsettomista 61 prosenttia on kokenut syrjintää vuosilomien tai työvuorojen järjestelyissä. Vuorotöitä tekevistä vastaajista 80 prosenttia kertoi kohdanneensa työvuorosyrjintää. Joka kolmas on kokenut työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen liittyvää syrjintää. 

Nostoja Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyyn vastanneilta:

"Loma-aikoja järjestettäessä olisi mukava kokea, että voi itsekin olla hyvällä omallatunnolla lomalla heinäkuussa, vaikka ei olekaan lapsia. Reilu kohtelu olisi tärkeää. Usein työajoissa joustetaan pienten lasten vanhempien kohdalla, mutta samanlaista joustoa tarvitaan myös lapsettomien kohdalla.”

"Oletetaan, että pystyn tekemään iltoja, viikonloppuja ja matkatyötä enemmän kuin lapselliset työkaverit, erityisesti kollegat ovat vedonneet tähän."

"Vuosilomaa ei saanut haluttuun ajankohtaan, koska perheelliset kollegat priorisoitiin. Samoin projektien tasapuolinen jakautuminen."

"Esimies ei puuttunut millään tavalla lomien tai palkattoman vapaan järjestelyihin. Sen vuoksi minä jouduin välillä tekemään kesäisin pitkiä aikoja töitä yksin, koska työkaverini oli lomalla ja palkattomalla vapaalla pienten lasten vuoksi. Sain toki pitää oman vuosilomani, mutta koin töiden kasautuvan minulle. En myöskään voinut oikein pitää syys- tai hiihtolomaa koulujen rytmin mukaan, koska perheelliset menivät tässä etusijalle. Työt olisivat kasaantuneet, jos olisimme olleet pois yhtäaikaa. En kehdannut perustella toivettani sillä, että haluaisin viettää aikaa kummilapseni kanssa."

Tahaton lapsettomuus koskettaa 300 000 Suomessa asuvaa

• Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Lukuna määrän on arvioitu olevan 300 000. Monille tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä. 

• Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyviä syitä. Joskus syytä ei saada selville. Yhteistä kokemukselle on, että toivottu lapsimäärä ei täyty. 

• Tunnusomaista ovat voimakkaat tunteet, kuten toivon ja epätoivon vaihtelu, suru, pelko, kateus, toiseus, häpeä ja viha. 

• Lapsettomuuskriisistä selviytymisessä auttavat tieto, vertaistuki ja tarvittaessa ammattilaisilta saatu tuki. 

• Vuonna 1988 perustettu Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on tahattoman lapsettomuuden vertaistuki- ja asiantuntijaorganisaatio.