Uusi rakentamislaki lisää modulaaristen tilojen tarvetta – näin muutos vaikuttaa kuntiin ja yrityksiin

Vuoden 2025 alussa Suomessa voimaan astunut rakentamislaki uudistaa rakentamisen lupakäytäntöjä, vastuullisuusvaatimuksia sekä vahvistaa kiertotalouden periaatteita. 

Vaikka julkisessa keskustelussa on korostunut erityisesti alle 30 neliömetrin rakennusten lupavapautus, laki sisältää muitakin muutoksia, joilla on suuri merkitys kunnille, hyvinvointialueille ja tiloja nopeasti tarvitseville yrityksille.

Muunneltavat rakennukset kiertotalouden keskiössä

Muunneltavat ja siirrettävät moduulitilat ovat jo vuosia tarjonneet joustavia ratkaisuja akuuttien tilatarpeiden paikkaamiseen. Uuden rakentamislain myötä näihin rakennuksiin ei tule merkittäviä sääntelymuutoksia, mutta tekniset ja vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat.

“Laki kannustaa voimakkaasti vähähiiliseen rakentamiseen ja edellyttää entistä tarkempaa rakennusten elinkaarivaikutusten arviointia. Tämä on selvä viesti kunnille ja yrityksille panostaa kestävämpiin ratkaisuihin”, toteaa rakennusalan teknisiin määräyksiin, lainsäädäntöön ja laatuun erikoistunut päällikkö Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT:stä. 

Rakennusten kiertotalouden vahvistaminen on yksi lain keskeisiä tavoitteita. Rakennuksista tulee suunnitella pitkäikäisiä ja helposti muunneltavia. Tämä lisää kysyntää modulaarisille ratkaisuille, joita tarjoaa Suomessa muun muassa Adapteo.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tilaratkaisut murroksessa

Julkinen sektori on jo nyt aktiivisesti edistänyt vähähiilistä rakentamista. Helsingissä ja Turussa on asetettu konkreettisia vähähiilisyyden raja-arvoja, ja käytäntö leviää todennäköisesti muuallekin.

Rakentamislain tuoma käsittelyaikatakuu voi nopeuttaa erityisesti väliaikaisten tilojen hankintaa.

“Toivon, että kunnat hyödyntävät lain mahdollistamat tehokkaammat lupaprosessit sen sijaan, että niistä tehdään uusia hallinnollisia pullonkauloja”, Kemppainen korostaa.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, joka astuu voimaan vuonna 2026, vaikuttaa merkittävästi julkiseen rakennuskantaan. Direktiivi johtaa siihen, että huonokuntoisia julkisia rakennuksia joko peruskorjataan tai suljetaan, mikä puolestaan kasvattaa tarvetta nopeasti saataville modulaarisille tiloille.

Hiilijalanjäljen laskenta suosii modulaarisuutta

Rakentamislain myötä rakennusten hiilijalanjälki lasketaan ensisijaisesti rakennuksen ensimmäiseen käyttövaiheeseen kohdistuen. Modulaaristen rakennusten siirto uusiin kohteisiin voi siten olla käytännössä päästötöntä, sillä hiilijalanjälki kohdistuu ensisijaisesti rakennuksen ensimmäiseen käyttövaiheeseen.

“Tämä voi kasvattaa kiinnostusta modulaarisiin rakennuksiin, sillä uudelleenkäyttö tuo merkittäviä hiilijalanjälkihyötyjä tilaajille”, Kemppainen toteaa.

Rakennusala on digitalisoitumassa vauhdilla. Kemppaisen mukaan tulevaisuudessa lupaprosessit digitalisoituvat kattavasti, mikä nopeuttaa tilaratkaisujen toteuttamista.

“Modulaaristen rakennusten käyttö tulee lisääntymään, koska kuntien on usein järkevämpää hankkia käyttöoikeuksia ja ylläpitoa kuin tehdä itse suuria investointeja kiinteisiin rakennuksiin”, Kemppainen arvioi.