Elinkeinon harjoittamiseen myönnettyjen lainojen määrä pienentynyt

Suomalaisilla elinkeinonharjoittajilla[1] oli liiketoimintaa varten otettuja lainoja suomalaisista pankeista 3,5 mrd. euroa helmikuun 2025 lopussa. Lainakanta on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2016 lopulta asti ja supistui myös helmikuussa 5,4 prosentin vuositahtia. Suurimmillaan lainakanta on ollut 5,2 mrd. eurossa syyskuussa 2014. Lainakannan supistumiseen vaikuttavat osaltaan vähentyneet uusien lainojen nostot. Kuukausittaiset nostomäärät alkoivat vähentyä hieman ennen koronapandemian alkua ja ovat noin kahden viime vuoden aikana vakiintuneet korona-aikaa edeltäviä määriä pienemmiksi. Helmikuussa 2025 elinkeinonharjoittajat nostivat uusia, liiketoimintaan tarkoitettuja lainoja 39 milj. euron edestä, mikä on alle puolet korona-aikaa edeltävien tilastoitujen helmikuisten nostojen keskiarvosta.

Tilastokeskuksen mukaan uusia luonnollisten henkilöiden yrityksiä rekisteröidään yhä aiempaan tapaan. Lainamäärien pienentymiseen voivat kuitenkin vaikuttaa erilaiset syyt lainojen kysynnässä ja tarjonnassa.

Elinkeinonharjoittajien liiketoimintaan otetuista lainoista 84 % on myönnetty maatalouteen. Seuraavaksi suurimmat osuudet lainoista on myönnetty metsätalouteen (3 %), rakentamiseen (3 %) ja kauppaan (2 %). Muutamaa toimialaa lukuun ottamatta lainamäärät ovat vähentyneet laajasti eri toimialoilla, eikä elinkeinonharjoittajien lainamäärien vähentyminen johdu täysin maatalouden lainojen muutoksista. Viime vuosina maatilojen lukumäärä on pienentynyt, mutta samaan aikaan maatilojen toimintamuodon muutokset osakeyhtiöiksi ovat lisääntyneet[2] ja osakeyhtiöiden määrä on kasvanut. Yhtiömuotoisen maatalouden lainakanta onkin aiemmin kasvanut, kun yksityisten maatalousyrittäjien lainakanta on supistunut. Helmikuussa 2025 kuitenkin myös yhtiömuotoisen maatalouden lainakannan kasvu kääntyi negatiiviseksi (−0,6 %).

Elinkeinon harjoittamiseen otetuista lainoista lähes 70 % oli helmikuun lopussa laina-ajaltaan yli 10-vuotisia. Lyhytaikaisia, enintään vuoden pituisia lainoja kannasta oli vain 2 %. Lainakannan keskikorko on laskenut lähes vuoden ajan ja oli 4,79 % helmikuussa 2025. Yritysten lainakannan korkoon verrattuna elinkeinonharjoittajien maksama korko oli 0,67 prosenttiyksikköä korkeampi helmikuussa 2025.

Helmikuussa 2025 elinkeinonharjoittajien liiketoimintaan myönnetyistä lainoista oli hoitamattomana[3] 7,9 %, kun vuotta aiemmin hoitamattomia oli vielä 7,1 %. Elinkeinonharjoittajilla hoitamattomien lainojen osuus on huomattavasti suurempi kuin yrityksillä, sillä näiden lainakannasta hoitamattomia oli 1,9 % helmikuussa 2025.  Maatalouden hoitamattomia lainoja tarkasteltiin aiemmin, ja niiden osuus elinkeinonharjoittajien lainakannasta on tuon jälkeen kasvanut yhä ja oli 8,2 % helmikuussa 2025. Muidenkin toimialojen elinkeinonharjoittajilla oli huomattavasti yrityksiä enemmän hoitamattomia lainoja helmikuussa, 6,2 % lainakannasta.

Lainat

Suomalaiset kotitaloudet nostivat helmikuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 180 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski tammikuusta ja oli 3,09 % helmikuussa. Asuntolainakanta oli helmikuun 2025 lopussa 105,6 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,5 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli helmikuun lopussa kulutusluottoja 17,6 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[4] helmikuussa 2,0 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 510 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski tammikuusta ja oli 4,14 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli helmikuun lopussa 106,6 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,3 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli helmikuun 2025 lopussa 111,4 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,11 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,9 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 14,9 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat helmikuussa 1,2 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli helmikuussa 2,53 %.

Lisätietoja antavat

• Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi,
• Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.

Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.4.2025 klo 10.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.

[1] Elinkeinonharjoittajat ovat kotitalouksia, joiden suurin tulonlähde ovat tavaroiden ja palveluiden tuottamisesta saadut tulot. Jos toiminimi työllistää keskimäärin vähintään kaksi ihmistä, luetaan se kotitalouksien sijaan yrityssektoriin yritysmäisenä yhteisönä. Poikkeuksena on maatalousyrittäjät, jotka luokitellaan aina kotitaloussektoriin työllisten lukumäärästä riippumatta.

[2] Lähde: Luonnonvarakeskus, Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä muuttujina vuosi, ELY-keskus ja oikeudellinen muoto. PxWeb.

[3] Laina on hoitamaton, kun saaminen on yli 90 päivää myöhässä tai on syytä olettaa, että velallinen ei suoriudu maksuistaan.

[4] Pl. tili- ja korttiluotot.