Kriittinen ajankohta lasten asioiden parantamiseksi on nyt

Lapsiasiavaltuutettu peräänkuuluttaa torstaina 10.4. julkaistavassa vuosikertomuksessaan lasten tilanteen parempaa huomioimista. Kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät ovat paljon vartijoina, sillä historian suurimmassa uudistuksessa on nyt kriittinen ajankohta järjestää lasten asiat kunnissa ja hyvinvointialueilla kuntoon. Lasten määrä vähenee, ja samalla he ovat Suomen tulevaisuuden kannalta korvaamattoman tärkeitä.

Lapsiasiavaltuutettu raportoi valtioneuvostolle vuosikertomuksessaan lapsen oikeuksien toteutumisesta ja lasten hyvinvoinnin ja elinolojen kehittymisestä.

– Aloitetaan huonoista uutisista – hälytysmerkeistä, joihin täytyy reagoida. Nuorten huumekuolemat ja itsemurhat ovat lisääntyneet voimakkaasti. Vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta on lisääntynyt. Jokaisessa lasten tapaamisessa lapsiasiavaltuutetulle kerrottiin kiusaamisesta, johon aikuiset eivät puutu riittävästi. Lasten väkivalta- ja ryöstörikollisuus on raaistunut. Jo joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus, ja lapset jonottavat monella alueella lastensuojelun apua, jota pitäisi saada heti. Samalla lastensuojelun apu painottuu voimakkaasti huostaanottoihin ja kiireellisin sijoituksiin. Emme voi yhteiskuntana hyväksyä näitä asioita, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo.

Päätöksillä on pitkäaikaisia vaikutuksia lapsiin

Tänä keväänä kuntiin ja hyvinvointialueille valitaan uudet päättäjät. Kiireellisten ratkaistavien asioiden ja taloudellisen paineen keskellä päättäjien on välttämätöntä huomata, että nyt rakennetaan historiallisen suurta palvelujärjestelmän uudistusta ja rakenteita, jotka vaikuttavat kaikkien suomalaisten elämään. Päätöksenteossa onkin säästöpaineista huolimatta kriittisen tärkeää muistaa arvioida huolellisesti päätösten lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset lapsiin. Päätösten pitää perustua riittävään ja tutkittuun tietoon.

Ensimmäistä kertaa perhetilastoinnin aikana Suomessa on alle miljoona lasta. Lasten huomioiminen päätöksenteossa ja pitkäjänteinen panostaminen lasten hyvinvointiin on koko yhteiskunnan etu. On vastuutonta tehdä päätöksiä pistemäisesti huomioimatta kokonaisuutta ja päätösten vaikutuksia lapsiin. Esimerkiksi lastensuojelulain kokonaisuudistus ja sosiaaliturvan leikkaukset on päätetty toteuttaa osissa. Lapsiasiavaltuutettu seuraa huolestuneena, millaiset kokonaisvaikutukset näillä reformeilla on.

– Arvokkain ja vaikuttavin työ lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään arjessa. Apua ja tukea on saatava jo varhain. Jos tätä ei huomioida, se tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi, lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksen laatinut ylitarkastaja Katja Mettinen muistuttaa.

Koulutus on tehokkain tapa tasoittaa eriarvoisuutta – ongelmat ratkaistaan yhteisellä työllä

Kestävä talouskasvu edellyttää hyvinvoivia, rohkeita ja osaavia nuoria, joiden työ on tuottavaa ja innovatiivista. Koulutus on tehokkain ja toimivin tapa tasoittaa taustoista johtuvaa eriarvoisuutta.

Koulutuksesta säästäminen kostautuu paitsi kunnille, myös perheille ja koko yhteiskunnalle. Koulu on lapsille enemmän kuin oppimisen paikka. Koulunkäynti kasvattaa lapsen yhteiskunnan jäseneksi. Koulunkäynnin ja mielekkään vapaa-ajan vieton tukeminen ehkäisee tehokkaasti myös rikollisuutta ja syrjäytymistä.

– On totta, ettei koulu yksin voi ratkaista yhteiskunnan ongelmia, mutta osaamisensa ja voimansa yhdistämällä eri alojen ammattilaiset voivat sen tehdä. Esimerkiksi kiusaamista, väkivaltaa ja nuorisorikollisuutta on voitu tehokkaasti vähentää ammattilaisten välisellä yhteistyöllä. Ratkaisuja on etsittävä yhdessä lasten ja perheiden kanssa, Pekkarinen muistuttaa.

Yhteistyön rakentaminen vaatii toimintatapojen kehittämistä ja voimakasta panostamista ennaltaehkäisevään työhön sekä tiedonkulun esteiden poistamista. Ongelmien ennaltaehkäisy on tehokkainta, vaikuttavinta ja myös inhimillisintä.

Lasten ja nuorten mukaan unelmien koulu on paikka, jossa jokainen saa olla oma itsensä, oppilaita kuunnellaan ja heidät huomioidaan yksilöinä, eikä ketään kiusata. Jokaisen lapsen tulee kokea kuuluvansa yhteen lapsuuden keskeisimmistä yhteisöistä.

Julkaisutilaisuus 10.4.

Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2024 ”Unelmien koulussa saa olla oma itsensä” julkaistaan torstaina 10.4. klo 10.00–11.30. Vuosikertomus luovutetaan valtioneuvostolle etäyhteydellä järjestettävässä julkaisutilaisuudessa, joka on kaikille avoin. Julkaisutilaisuus on pääosin suomenkielinen, ja lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi.

*******

Barnombudsmannen efterlyser i sin årsberättelse som publiceras torsdagen den 10.4. större uppmärksamhet på barnens situation. Beslutsfattarna i kommunerna och välfärdsområdena bär ett stort ansvar i och med den största reformen i historien, och nu är den kritiska tidpunkten att få ordning på barnens angelägenheter i kommunerna och välfärdsområdena. Antalet barn minskar, och samtidigt är de ovärderligt viktiga för Finlands framtid.

Barnombudsmannen rapporterar i sin årsberättelse till statsrådet om hur barnets rättigheter tillgodoses samt om utvecklingen av barnens välbefinnande och levnadsförhållanden.

– Låt oss börja med de dåliga nyheterna – varningssignaler som vi måste reagera på. Antalet narkotikadödsfall och självmord bland unga har ökat kraftigt. Föräldrars våld mot sina barn har ökat. Vid varje möte med barnen informerades barnombudsmannen om mobbning som de vuxna inte ingriper tillräckligt i. Vålds- och rånbrottslighet bland barn har blivit allt brutalare. Redan nu har det gjorts en barnskyddsanmälan för vart sjätte barn i åldern 13–15 år, och på många håll står barn i kö för att få barnskyddets hjälp, något de borde få omedelbart. Samtidigt ligger tyngdpunkten i barnskyddets insatser kraftigt på omhändertaganden och brådskande placeringar. Som samhälle kan vi inte godkänna detta, säger barnombudsman Elina Pekkarinen.

Besluten har långsiktiga konsekvenser för barnen

Denna vår väljs nya beslutsfattare till kommunerna och välfärdsområdena. Mitt i en situation där det finns många brådskande frågor att lösa och ett stort ekonomiskt tryck är det absolut nödvändigt att beslutsfattarna är medvetna om att vi nu bygger upp en historiskt stor reform av servicesystemet och de strukturer som påverkar alla finländares liv. Trots spartrycket är det därför av kritisk betydelse att komma ihåg att noggrant bedöma beslutfattandets kort- och långsiktiga konsekvenser för barnen. Besluten måste grunda sig på tillräcklig och forskningsbaserad data.

För första gången under familjestatistikens historia finns det nu färre än en miljon barn i Finland. Det ligger i hela samhällets intresse att barnen beaktas i beslutsfattandet och att långsiktigt satsa på barnens välbefinnande. Det är oansvarigt att sporadiskt fatta beslut utan att beakta helheten och beslutens konsekvenser för barnen. Till exempel har man beslutat att genomföra en totalreform av barnskyddslagen och nedskärningar i den sociala tryggheten i etapper. Barnombudsmannen följer med oro de övergripande konsekvenserna som dessa reformer medför.

– Det mest värdefulla och effektiva arbetet för att främja barns och ungas välbefinnande utförs i vardagen. Hjälp och stöd måste fås redan i ett tidigt skede. Om detta förbises blir det mycket kostsamt för samhället, påminner överinspektör Katja Mettinen som har utarbetat barnombudsmannens årsberättelse.

Utbildning är det effektivaste sättet att jämna ut ojämlikhet – man löser problemen genom gemensamt arbete

En hållbar ekonomisk tillväxt förutsätter välmående, modiga och kunniga unga vars arbete är produktivt och innovativt. Utbildning är det effektivaste och mest fungerande sättet att jämna ut ojämlikhet på grund av bakgrund.

Att spara in på utbildning slår inte bara tillbaka mot kommunerna utan också mot familjerna och hela samhället. Skolan är något mer för barnen än en plats för lärande. Skolgången fostrar barnet till en medlem av samhället. Att stöda skolgången och en meningsfull fritid förebygger också effektivt brottslighet och utslagning.

– Det är sant att skolan inte ensam kan lösa samhällets problem, men genom att kombinera sin kompetens och sina krafter kan yrkesutbildade inom olika branscher göra det. Till exempel har mobbning, våld och ungdomsbrottslighet effektivt kunnat minskas genom samarbete mellan yrkesutbildade. Man måste söka lösningarna tillsammans med barnen och familjerna, påminner Pekkarinen.

Att bygga upp samarbetet kräver att man utvecklar verksamhetssätten och satsar kraftigt på förebyggande arbete samt avlägsnar hinder för informationsgången. Att förebygga problem är det mest effektiva, verkningsfulla och också det mest humana sättet att agera.

Enligt barn och unga är drömskolan en plats där alla får vara sig själva, eleverna blir lyssnade på och sedda som individer, och ingen blir mobbad. Varje barn ska uppleva att det hör till en av de viktigaste gemenskaperna i barndomen.

Publiceringstillfälle den 10.4.

Barnombudsmannens årsberättelse 2024 ”I drömskolan får man vara sig själv” publiceras torsdagen den 10.4. kl. 10.00–11.30. Årsberättelsen överlämnas till statsrådet vid ett publiceringstillfälle som ordnas på distans och som är öppet för alla. Publiceringstillfället hålls huvudsakligen på finska, och barnombudsmannens årsberättelse publiceras på både finska och svenska.