Blogi: Valtion rahoituksen jälkikäteistarkistus heilauttaa puntteja

No niin, nyt yksi hyvonvointialueiden rahoituslain kukkanen on vuorostaan puhjennut kukkaan.  Hyvinvointialueiden rahoitus kasvoi vuodelle 2025 noin 2,2 miljardia euroa. Tänä vuonna hyvinvointialueiden rahoitusta on korjattu ensimmäisen kerran jälkikäteistarkistuksella. Se on noin 1,41 miljardia euroa eli palvelutarpeen ja hyvinvointialue-indeksin vaikutus rahoitukseen kasvuun oli noin 800 miljoonaa euroa.

Jälkikäteistarkistuksen arvo perustuu kaikkien hyvinvointialueiden yhteen laskettuun alijäämään vuodelta 2023. Jälkikäteistarkistuksen tavoitteena on korjata valtakunnallisesti hyvinvointialueiden rahoitusta vastaamaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisen todellisia kustannuksia. Tarkistus on erä, joka myös otetaan alueilta pois, kun valtakunnallinen alijäämä pienentyy.  

Rahoituksen tarkistus on valtakunnallisesti hyvä asia. Mutta, kun sukeltaa pinnan alle ja katsoo, miten se on kohdistunut eri alueille, saattaa kahvi mennä väärään kurkkuun. Jälkikäteistarkistus kohdennetaan alueille rahoituksen suhteessa – eli jos alueen osuus rahoituksesta on yksi prosentti, niin jälkikäteistarkistuksena lisätyn rahoituksen osuus on 14,1 miljoonaa euroa vuonna 2025. Epäilen, että tämä ei vielä laita herätyskelloja soimaan.

Jälkikäteistarkistuksena myönnetyn rahoituksen määrä on syntynyt alueiden yhteenlasketuista alijäämistä. Alijäämät alueilla ovat jakautuneet täysin eri tavalla kuin alueiden osuus kokonaisrahoituksesta. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen jälkikäteistarkistuksena lisätty rahoitusosuus on noin 43,8 miljoonaa vuodelle 2025. Se perustuu rahoitusosuuteen, joka on 3,1 prosenttia eli 3,1 x 1,41 miljardia = 43,8 miljoonaa.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2023 alijäämä oli 59,4 miljoonaa euroa. Tuo noin 15,6 miljoonan erotus (59,4 me – 43,8 me) on järjestelmässä siirtynyt toiselle alueelle. Isoimmat erotukset ovat Keski-Suomessa, Lapissa ja Vantaa-Keravalla. 

Lisärahoitusta ylijäämästä huolimatta?

Jälkikäteistarkistus on myös nostanut tiettyjen alueiden rahoitusta enemmän kuin vuoden 2023 alijäämä on ollut. On myös yksi alue, jossa vuonna 2023 on tehty ylijäämää. Käytetään tästä paikasta nimeä Onnela.

Onnelassa sosiaali – ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi teki vuonna 2023 ylijäämää noin 28 miljoonaa euroa ja kyseisen vuoden osalta jälkikäteistarkistuksena kohdistui heille 150 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle 2025. Eli muiden alueiden syntyneestä alijäämästä siirrettiin Onnelalle kyseinen summa. Yhteisvaikutus Onnelan talouteen oli siis +178 miljoonaa euroa ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen talouteen - 15,6 miljoonaa euroa. On myös muita alueita, jotka hyötyvät jälkikäteistarkistuksesta. Korostan, että syy ei ole Onnelan tai muiden alueiden, vaan rahoitusjärjestelmän. 

On suhteellisen helppo ymmärtää lain laatijoita, miksi lakiin on kirjoitettu jälkikäteistarkistuselementti nykyiseen muotoon. Sen tarkoituksena on ollut varmistaa, että rahoituksen taso vastaa valtakunnallisesti todellisia kustannuksia. Tarkistus voisi toimia kohtuullisesti tilanteessa, jossa alijäämät tai ylijäämät olisivat olleet pieniä. Sitä ei ole laadittu tilanteeseen, jossa alueiden alijäämät nousivat erittäin korkeiksi vuonna 2023.

Rahoitusjärjestelmään liittyvät ongelmat olivat kuitenkin helposti nähtävissä jo syksyllä 2023, kun alueiden tilinpäätösennusteet alkoivat tarkentua. Yksittäisen virkamiehen näkökulmasta on suhteellisen vaikea ymmärtää, miksi ilmiselvää ongelmaa ei lähdetty jo silloin korjaamaan. Nyt sen on annettu uida osaksi hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää, missä se aiheuttaa entistäkin vaikeampia taloustilanteita alueille. 

Pahempaa vielä edessä?

Nyt kun odotetaan vielä vuosi tai kaksi niin, ollaan tilanteessa, jossa hyötyjien ja häviäjien erot vain kasvavat ja tilanteen korjaaminen on aina vain vaikeampaa. Odotan kauhulla sitä hetkeä, kun eriarvoistuminen on siinä pisteessä, että valtakunnallisesti hyvinvointialueiden tulos on kääntynyt positiiviseksi, jolloin jälkikäteistarkistus lähtee leikkaamaan kaikkien alueiden rahoitusta rahoitusosuuksien suhteessa.

Jälkikäteistarkistus siis leikkaa alueiden rahoituksen tasoa, vaikka alueella olisikin vielä alijäämää taseessa. Tämä on nähtävissä jo nyt, kun tarkastellaan rahoituksen painelaskelmaa vuosien 2026–2028 osalta. Alueiden rahoituksen kasvu putoaa lähes nollaan ja joillain alueilla kehitys on jopa negatiivinen. 

Näin lopuksi ilmainen vinkki: säästöjä voi saada aikaiseksi myös korjaamalla rahoitusjärjestelmää.

​​​​​​Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja