Ympäristösopimusten hehtaarimäärät laskivat Varsinais-Suomessa neljänneksen
Vuosina 2023–2024 haettujen ympäristösopimusten käsittely on Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa loppusuoralla. Kaikille haetuille sopimusaloille tehtiin vuosina 2023–2024 maastokatselmointi, jossa arvioitiin alueiden tukikelpoisuus. Katselmointien perusteella yli neljännes haetuista aloista on jouduttu hylkäämään.

Ympäristösopimuksilla rahoitetaan maatalousluonnon ja maiseman hoitoa, eli käytännössä perinnebiotooppeja ja luonnonlaitumia sekä kosteikkojen hoitoa. Varsinais-Suomessa ympäristösopimuksia on perinteisesti ollut kaikkein eniten. Alueella on pitkä maataloushistoria ja se näkyy myös luonnossa ja maisemassa. Varsinais-Suomessa on valtava määrä paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja sekä luonnonlaitumia. Ympäristösopimuksia on haettu paljon myös saaristoon.
Vuonna 2024 Varsinais-Suomessa haettuja ympäristösopimusaloja oli yhteensä lähes 6 000 hehtaaria, joista tullaan hyväksymään noin 4 400 hehtaaria. Myös ympäristösopimuksia tehneiden tilojen määrä on selkeässä laskussa. Vuonna 2022 ympäristösopimuksia oli vielä 368 tilalla ja vuonna 2024 määrä tippui 251 tilaan.
EU:n maatalous- ja maaseuturahoituskausi 2023–2027 toi tukiehtoihin joitain muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät nyt alojen hylkäyksinä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristökorvauksista vastaava ryhmäpäällikkö Teija Nielsen kertoo, että hylkäysten suuri määrä johtunee kuitenkin pääosin siitä, että kaikki sopimuksiin kuuluvat alat oli katselmoitava.
– Oletettavaa on, ettei alojen kelpoisuudessa ole vuosittain suurta vaihtelua, mutta katselmointeja ei ole ennen tehty tässä laajuudessa, joten hylkäyksiäkin tuli kerralla paljon, Nielsen kommentoi.
Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimukseen hyväksyttävien alueiden tulee olla luontoarvoiltaan monimuotoisia tai maisemaltaan merkittäviä. Sopimusten avulla säilytetään tai edistetään tavanomaista arvokkaampia luonto- tai maisema-arvoja, jotka hyötyvät sopimuksen mukaisesta laidunnuksesta tai niitosta sekä raivaushoidosta. Katselmointien kautta ympäristösopimuksista maksettavat tuet kohdistuvat paremmin niille alueille, jotka hyötyvät ympäristönhoidosta eniten.
Hylätyistä aloista suurin osa on arvioitu liian kallioisiksi, laidunnukseen soveltumattomaksi tai liian umpeen kasvaneiksi. Lisäksi hylkäysten syitä ovat olleet esimerkiksi päällekkäisrahoitus, ruovikoituminen ja kunnostustoimenpiteiden keskeneräisyys.
Rahoitusta tarjolla monipuolisesti
Sopimuksesta maksettava korvaus perustuu alueen hoidosta syntyneisiin kustannuksiin. Sopimusalueiden pysyville nurmille on lisäksi mahdollista saada perustulotukea ja luonnonhaittakorvausta. EU:n rahoituskaudella 2023–2027 saa korvausta myös uusien aitojen perustamiseen ja peruskunnostusraivaukseen. Petoaitojen rakentamiseen on tarjolla korkeampi korvaus.
Vaikka hylkäyksiä on tullut paljon, Teija Nielsen kannustaa varsinaissuomalaisia jatkamaan tärkeää työtä maatalousluonnon ja maiseman hoidossa. Esimerkiksi laiduntamalla saadaan aikaan hyviä tuloksia.
– Uhanalaiset perinnebiotoopit säilyvät, kun eläimet laiduntavat niitä. Laiduntaminen tuo tilaa esimerkiksi alkuperäisille tai uhanalaisille niittykasveille. Eläinten lanta houkuttelee paikalle myös lisää hyönteisiä ja hyönteiset puolestaan lintuja. Lisäksi laiduntavat eläimet pitävät perinteisiä maalaismaisemia avoimina. Varsinais-Suomessa laidunnetaan myös kansallismaisemissa, muistuttaa Nielsen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija NielsenVarsinais-Suomen ELY-keskus, maaseutuyksikkö, ympäristökorvaukset ja tuotantotuet
Puh:02 9502 2624teija.nielsen@ely-keskus.fiKuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Garanterat närproducerat! Den riksomfattande Närmatsdagen invigs i Letala med temat försörjningsberedskap31.3.2025 10:29:07 EEST | Pressmeddelande
Närmatsdagen firas i Finland igen den 6–7 september. I år invigs evenemangshelgen i Letala. Programarrangörerna kan nu anmäla sig till både invigningen och Närmatsdagen i allmänhet.
Varmasti läheltä! Lähiruokapäivän valtakunnallisia avajaisia vietetään Laitilassa huoltovarmuusteemalla31.3.2025 10:29:07 EEST | Tiedote
Lähiruokapäivää vietetään Suomessa taas 6.–7. syyskuuta. Tänä vuonna tapahtumaviikonlopun valtakunnalliset avajaiset järjestetään Laitilassa. Ohjelmanjärjestäjien ilmoittautuminen sekä avajaisiin että yleisesti Lähiruokapäivään on nyt auki.
Karvialla jatketaan Säkkijoen sillan rakentamistöitä ja korjataan Meijerin silta26.3.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa Karvialla kahden sillan korjaukset. Tiellä 13313 (Rantatie) jatketaan Säkkijoen sillan rakentamistöitä, jotka keskeytyivät loppuvuodesta 2024. Tiellä 274 (Kiviluomantie) korjataan Meijerin silta. Säkkijoen sillan työt valmistuvat heinäkuussa 2025 ja Meijerin sillan työt lokakuussa 2025.
Av alla landskap i Finland ökade arbetslösheten snabbast i Egentliga Finland25.3.2025 09:40:24 EET | Pressmeddelande
Antalet arbetslösa i Egentliga Finland minskade med ett par hundra personer under februari. Trots detta har arbetslöshetstakten ökat mycket snabbt i landskapet under det senaste året. Till stor del beror detta på den långvarigt mycket låga efterfrågan på arbetskraft, vilket nu återspeglas i det ökande antalet arbetslösa. Arbetslösheten har ökat mest bland långtidsarbetslösa, högutbildade, unga (under 25 år) och kvinnor.
Varsinais-Suomen työttömyyden kasvuvauhti Suomen maakunnista nopeinta25.3.2025 09:40:24 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen työttömien määrä laski parilla sadalla hengellä helmikuun aikana. Tästä huolimatta työttömyyden kasvuvauhti on viimeisen vuoden aikana ollut maakunnassa todella vauhdikasta. Isolta osaltaan tämä johtuu pitkään jatkuneesta työvoiman todella vaatimattomasta kysynnästä, joka näkyy nyt lisääntyvien työttömien määrässä. Pahiten työttömyyden nousu on iskenyt työnhakijaryhmistä pitkäaikaistyöttömiin, korkeakoulutettuihin, nuoriin (alle 25v.) ja naisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme