Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa ennen eläkeikää jopa 40 prosenttia ikäluokasta
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 1956 syntyneistä noin 20 prosenttia otti eläkkeen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo 40 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (ove, osittainen vanhuuseläke) aloittaneiden määrä on noussut ja eläkkeen ottaneiden osuus ikäluokasta on kasvanut selvästi viime vuosina. Tutkimuksessa tarkasteltiin osittaisen vanhuuseläkkeen ennen vanhuuseläkeikää ottaneita vuosina 2020–2023, jolloin eläkkeen pystyi aloittamaan 61-vuotiaana.
Vuonna 2020 ja 2021 eläkkeen aloitti noin 12 000 henkilöä, mutta vuonna 2022 määrä nousi hieman yli 30 000 henkilöön. Vuonna 2023 osittaisen vanhuuseläkkeen aloitti puolestaan vajaat 20 000 henkilöä.
– Vuoden 2022 eläkkeen ottamisen suosion taustalla oli poikkeuksellisen suuri työeläkeindeksin korotus vuonna 2023. Korotuksesta hyötyivät ne, joilla oli eläke maksussa vuoden 2023 alussa. Osittaisen vanhuuseläkkeen aloittaneiden suuri määrä sai paljon huomiota mediassa, mikä lisäsi tietoisuutta eläkkeestä, sanoo ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta.
Myös vuoden 2024 alussa tullut tavanomaista suurempi työeläkeindeksin korotus lisäsi kiinnostusta osittaiseen vanhuuseläkkeeseen edellisvuoden puolella.
Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 62 ikävuoteen vuonna 1964 syntyneillä ja sitä nuoremmilla asteittain ylöspäin. Nivalaisen mukaan on vaikea arvioida etukäteen, miten ikärajan nousu vaikuttaa osittaisen eläkkeen ottamiseen.
Osittaisen vanhuuseläkkeen aloittavat muita todennäköisemmin miehet, työttömät ja yrittäjät
Miehet ottavat osittaisen vanhuuseläkkeen naisia todennäköisemmin. Lisäksi työttömyyttä kohdanneet, yrittäjät ja pitkän työuran tehneet aloittavat eläkkeen muita herkemmin. Osittaisen vanhuuseläkkeen aloittanut työskentelee useammin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Eläke aloitettiin todennäköisimmin 61-vuotiaana, eli heti kun sen aloittaminen oli mahdollista.
– Vaikka osittaisen vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut selvästi viime vuosina, sen ottaneiden ominaisuudet ovat pysyneet samanlaisina kuin aiemmin eli vuosina 2017–2020.
Korkeamman työttömyyden alueilla ja Pohjois-Suomessa osittainen eläke otetaan useammin
Noin neljä viidestä osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista oli töissä eläkkeen aloittamista edeltävän vuoden lopussa. Työttömyys liittyy 20–30 prosenttiin aloitetuista eläkkeistä, ja työttömyys on ollut hieman yleisempää miehillä kuin naisilla.
Korkeamman työttömyyden alueilla ja Pohjois-Suomessa eläke otetaan muita alueita todennäköisemmin.
– Erityisesti korkeamman työttömyyden alueilla asuvat miehet ottavat osittaisen vanhuuseläkkeen muita herkemmin. Sen sijaan naisilla alueen työttömyysaste ei ole yhteydessä eläkkeen ottamiseen, Nivalainen sanoo.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke (ove)
- Osittainen vanhuuseläke otettiin käyttöön vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.
- Valtaosa osittaisen eläkkeen aloittaneista on ottanut maksuun 50 prosenttia kertyneestä työeläkkeestään. Maksuun voi ottaa myös 25 prosenttia kertyneestä eläkkeestä.
- Yläikärajaa osittaisen vanhuuseläkkeen aloittamiselle ei ole.
- Eläketurvakeskus julkaisee toukokuussa tuoreimmat tilastotiedot vuonna 2024 osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneistä.
Tutkimusjulkaisu:Osittaisen vanhuuseläkkeen varhennettuna ottaneiden ominaisuudet vuosina 2020–2023
Lisätietoja: Ekonomisti Satu Nivalainen, Eläketurvakeskus, etunimi.sukunimi@etk.fi, puh. 029 411 2151
Eläketurvakeskuksen tutkimuswebinaari osittaisesta vanhuuseläkkeestä järjestetään maanantaina 12.5.2025. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan Webropol-lomakkeella.
Avainsanat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Medelpensionen steg till 2 100 euro27.3.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Finländarnas genomsnittliga månadspension fortsatte att öka i fjol. År 2024 betalades sammanlagt 39,1 miljarder euro i arbetspensioner och FPA-pensioner.
Keskieläke nousi 2 100 euroon27.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke jatkoi viime vuonna kasvuaan. Työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin vuonna 2024 yhteensä 39,1 miljardia euroa.
Pensioneringsåldern fortsätter att stiga snabbt10.2.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Finländarna förlänger tiden i arbetslivet snabbare än beräknat. I fjol inleddes arbetspensionen i genomsnitt vid 63,1 års ålder. Målet för 2025 har redan uppnåtts och passerats med mer än ett halvår.
Eläkkeellesiirtymisiän nousu jatkuu ripeänä10.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset venyttävät työuriaan arvioitua ripeämmin. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,1-vuotiaana. Vuodelle 2025 asetettu tavoite on jo saavutettu, ja ohitettu yli puolella vuodella.
Eläkeuudistus vahvistaa eläketurvan rahoitusta24.1.2025 14:18:17 EET | Tiedote
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uusi ehdotettu eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta. Maksutasolla arvioituna uudistuskokonaisuuden vaikutus on keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä TyEL-maksua alentava. Osakepaino nousee, mikä oletusarvoisesti kasvattaa työeläkevaroja. Eläkkeiden määräytyminen ja ikärajat pysyvät ennallaan, eläkemaksu säilyy nykytasolla vuoteen 2030.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme