JHL julkaisi kuntamittariston: Helsinki on Suomen ykköskunta, muut mitalisijat Lappiin
Ammattiliitto JHL on laatinut alueellisen kehityksen kuntamittarin, joka seuraa kuntien kehitystä monella osa-alueella. Kuntamittarin tiedot kerätään Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen julkisista tilastoista sekä JHL:n jäsenkyselystä. Ensimmäisen vuoden ykkössijan pokkasi pääkaupunki Helsinki.

Suomen väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, mutta myös pienet kunnat voivat menestyä vertailussa monilla mittareilla. Tieto selviää Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n julkaisemasta kuntamittarista, jonka on toteuttanut Aula Research.
Helsinki oli ensimmäisen vuoden vertailun kärkipaikalla, sijoilta kaksi ja kolme löytyvät Kittilä ja Sodankylä.
Kunta |
Kokonaisarvosana |
Helsinki |
8,5 |
Kittilä |
8,4 |
Sodankylä |
8,2 |
Riihimäki |
8,1 |
Eurajoki |
8,0 |
Koski Tl |
8,0 |
Sipoo |
8,0 |
Naantali |
8,0 |
Vaasa |
8,0 |
Rovaniemi |
7,9 |
Lähde: JHL:n kuntamittari 2025
Kuntamittarin avulla seurataan Suomen kuntien kehitystä laajasti eri osa-alueiden kautta. Mittarin tiedot on kerätty Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen tilastoista sekä vuosittain toistettavasta JHL:n jäsenkyselystä.
Seurattavat osa-alueet liittyvät eri tavoin talouteen, väestöön, työelämään ja demokratiaan. Tarkka listaus käytetyistä tietolähteistä löytyy tiedotteen lopusta sekä JHL:n verkkosivuilla julkaistun mittariston sivulta 1.
Mittari on jatkoa syksyllä 2024 julkaistulle, alueellista kehitystä käsittelevälle selvitykselle. Se asettuu osaksi JHL:n monivuotista tulevaisuustrendityötä, jossa kartoitetaan yhteiskunnan muutosilmiöitä erityisesti työelämän ja JHL:n alojen kannalta.
– Mittaristo konkretisoi sitä, miltä suomalainen kuntakenttä näyttää. Päivittyessään se valottaa, miten kunnat kehittyvät vuodesta toiseen. Mittarissa on erityistä se, että se sisältää myös JHL:n jäsenten arvioita omasta työelämästään ja työkyvystään, erityisasiantuntija Anna Korpikoski kuvailee.
Mittarissa kehityksen eri osa-alueille on annettu arvosana asteikolla 1–10. Mitä korkeammalle kunta yltää eri teemojen kohdalla, sitä suuremmaksi sen kokonaisarvosana muodostuu.
– Kuntamittari vertailee kuntia tavallisen työntekijän näkökulmasta. Minkälaista elämän- ja työelämän laatu on, mikä on työttömyysriski tai talouden kestävyys. Vaikka Helsinki on kärjessä, seuraavilla sijoilla on hyvinkin erilaisia kuntia eri puolilta Suomea. Kuntakentässä tapahtuu siis hyviä asioita monissa paikoissa erityisasiantuntija Samuli Sinisalo valottaa.
Mittari päivittyy vuosittain tuoreilla tiedoilla. Ensimmäinen mittari koostuu pitkälti vuoden 2023 tilastoaineistoista, joten kuntien seuranta alkaa sote-uudistuksen jälkeisestä tilanteesta.
– Alueellinen kehitys vaikuttaa Suomen kuntakenttään, josta tehdäänkin useita erilaisia vertailuja. JHL:n kuntamittarin lisäarvo tulee siitä, että kuntien tilanne on indeksoitu vuoden 2023 lähtötilanteeseen. Tilanteen kehitystä on mahdollista seurata pitkällä aikavälillä suhteessa omaan historiaan, ei niinkään vertailla muihin kuntiin, erityisasiantuntija Samuli Sinisalo kertoo.
Mittarin on JHL:n toimeksiannosta toteuttanut Aula Research.
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Anna Korpikoski 050 304 3858
erityisasiantuntija Samuli Sinisalo 040 7050 398
Alueellisen kehityksen kuntamittarin osa-alueet
Kuntatalous: Kuntakonsernin tilikauden tulos vähennettynä valtionosuudet suhteessa kunnan asukaslukuun (Kuntaliitto 2023: Kuntien ja kuntakonsernien talouden tunnuslukuja)
Kunnan vakavaraisuus: Kunnan kertynyt yli- tai alijäämä asukasta kohden (Kuntaliitto 2023: Kuntien ja kuntakonsernien talouden tunnuslukuja)
Yritystalous: Kunnan alueella toimivien yritysten toimipaikkojen liikevaihto suhteessa kunnan asukaslukuun (Tilastokeskus 2023: Yritysten toimipaikat kunnittain)
Palvelutuotannon tehokkuus: Kuntien palvelutuotannon nettokäyttökustannukset eri palvelusektoreilla (sosiaali- ja terveyspalvelut, opetus ja yhdyskuntapalvelut) suhteessa kunnan asukaslukuun (Kuntaliitto 2023: Kuntien palvelutuotannon nettokäyttökustannukset)
Työntekijöiden riittävyys: Kuntasektorin työntekijät ja työntekijät terveys- ja sosiaalipalveluissa suhteessa kunnan asukaslukuun (Tilastokeskus 2023: Alueella tvössäkäyvät)
Riski työttömyydestä: Työttömyysaste kunnassa (Tilastokeskus 2023: Tunnuslukuja työssäkäyntitilastosta alueittain)
Työkykykokemus: Kysymys JHL:n jäsenkyselyssä: "Kuvitellaan, että työkykysi on parhaimmillaan saanut arvosanan 10. Minkä arvosanan asteikolla 1 - 10 antaisit työkyvyllesi tällä hetkellä?" Kunnista, joista oli alle 5 vastausta, käytettiin maakunnan keskiarvoa.
Työelämäkokemus: Kysymys JHL:n jäsenkyselyssä: "Kuvitellaan, että työelämäsi laatu on parhaimmillaan saanut arvosanan 10. Minkä arvosanan asteikolla 1 - 10 antaisit työelämäsi laadulle tällä hetkellä?" Kunnista, joista oli alle 5 vastausta, käytettiin maakunnan keskiarvoa.
Väestönkehitys: Väestön prosentuaalinen kokonaismuutos kunnassa (Tilastokeskus 2023: Väestönmuutokset ja väkiluku alueittain)
Hoivasuhde: Työikäisten (18-70-vuotiaat) määrä suhteessa alle 18-vuotiaiden ja yli 80-vuotiaiden määrään kunnassa (Tilastokeskus 2023: Väestö alueittain)
Demokratia: Kahden edellisen kunta- ja eduskuntavaalin äänestysprosentti kunnassa (Tilastokeskus 2023: Äänestystiedot eduskuntavaaleissa ja kuntavaaleissa)
Näillä osa-alueilla jokaiselle kunnalle on annettu arvosana välillä 1-10. Mitä korkeampi arvosana kunnalla on, sitä paremmin kunta pärjää tällä osa-alueella. Poikkeuksena osa-alueella Riski työllisyydestä korkeampi arvosana kertoo, että kunnassa on matala työttömyysprosentti verrattuna muihin kuntiin.
Osa-alueiden arvosanat on laskettu siten, että kunnan tieto on jaettu kaikkien kuntien keskiarvolla. Poikkeuksena väestön kehityksen osa-alueella kunnan tieto on jaettu kuntien mediaanilla. Tämä luku on puolestaan asetettu 1-10 skaalalle siten, että kaikkien kuntien keskiarvoksi kyseisellä osa-alueella muodostuisi noin 7 tai 8 osa-alueesta riippuen.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on hyvinvoinnin ammattilaisia ja opiskelijoita yhdistävä ammattiliitto kunnissa, valtiolla ja yksityisissä hyvinvointipalveluissa. Hyvinvointipalveluja tuottavia jäseniä meillä on noin 165 000. JHL on SAK:n jäsenjärjestö.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Priset för en ovilja att förhandla – strejkvarsel för statssektorn31.3.2025 14:00:02 EEST | Pressmeddelande
Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL, Förhandlingsorganisationen för offentliga sektorns utbildade FOSU och Fackförbundet Pro har varslat om strejk på valda arbetsplatser inom statssektorn för tiden 15–16 april 2025.
Sopimushaluttomuuden hinta – lakkovaroitus valtiolle31.3.2025 14:00:02 EEST | Tiedote
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Ammattiliitto Pro ovat jättäneet lakkovaroituksen valikoiduille valtiosektorin työpaikoille ajalle 15.–16. huhtikuuta 2025.
The price of reluctance to reach an agreement: a strike warning for the state sector31.3.2025 14:00:02 EEST | Press release
Trade Union for the Public and Welfare Sectors JHL, the Negotiation Organisation for Public Sector Professionals JUKO, and Trade Union Pro have issued a strike warning for selected state sector workplaces for 15 and 16 April 2025.
JHL:s utredning: Över en miljon finländare anser att offentliga tjänster har försämrats under de senaste åren20.3.2025 05:30:00 EET | Pressmeddelande
Endast hälften av de finländare som har en åsikt om tjänsternas kvalitet har en positiv bild av primärvården. Uppgifterna framkommer av JHL:s färska utredning, som besvarades av över 2 000 finländare.
JHL:n tutkimus: Yli miljoona suomalaista on sitä mieltä, että julkiset palvelut ovat heikentyneet viime vuosina20.3.2025 05:30:00 EET | Tiedote
Enää nipin napin puolet suomalaisista antaa perusterveydenhuollolle myönteisen arvion. Luku koskee niitä, joilla on mielipide palvelun laadusta. Tiedot selviävät JHL:n tuoreesta tutkimuksesta, johon vastasi yli 2 000 suomalaista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme