Läpimurto virustutkimuksessa: Virus-RNA:n havaitseminen entistä herkemmin
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen (NSC) tutkijat ovat tehneet merkittävän edistysaskeleen enteroviruksen RNA:n havaitsemisessa kehittämällä uudenlaisen suhteelliseen fluoresenssiin perustuvan anturin, joka tunnistaa enteroviruksen perimän entistä herkemmin. Tutkimus myös vahvistaa tieteidenvälisen yhteistyön merkitystä maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkaisemisessa.

Viimeaikaiset pandemiat ovat osoittaneet, että virukset muodostavat vakavan maailmanlaajuisen uhan terveydelle. Niiden varhainen havaitseminen ja tunnistaminen on oleellista uusien epidemioiden ehkäisemiseksi. Vaikka perinteiset virusten havaitsemismenetelmät ovat tehokkaita, eivät ne anna tarkkaa ajallista ja paikallista tietoa infektiosta kuten siitä hetkestä, kun virus avautuu ja vapauttaa perimänsä.
- Tutkimuksemme on monitieteinen ponnistus, jossa yhdistyy biologian, kemian ja fysiikan asiantuntemus. Lisäksi se on merkittävä harppaus virusten havaitsemisteknologioiden kehittämisessä. Olemme kehittäneet parannetun suhteellisen fluoroanturin, jossa käytetään hiilinanopisteitä (Carbon Dot, CD), etidiumbromidia (EB) ja yksijuosteista DNA-fragmenttia koettimena enteroviruksen RNA:n havaitsemiseen, kertoo fysiikan professori Jussi Toppari Jyväskylän yliopistosta.
Innovatiivinen fluorianturi virusten havaitsemiseen
Fluoresoivista nanohiukkasista on tullut tehokkaita työkaluja bioanalyyttien havaitsemiseen. Näistä yksi kiinnostavimmista on hiilinanopiste sen helpon valmistuksen, vakauden ja myrkyttömyyden takia.
- Kehitimme ns. funktionalisoidun anturin (Func Sensor), jossa CD:t on kovalenttisesti sidottu koettimeen. Se päihittää selvästi perinteisemmän lähestymistavan, ns. ei-funktionalisoidun anturin (Non-Func Sensor), jossa CD:t, koetin ja EB on vain sekoitettu keskenään, selittää väitöskirjatutkija Amar Raj Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimuksessa huomattiin, että Non-Func-anturilla oli alhaisempi herkkyys kohde-DNA:n havaitsemisessa, eikä se toiminut aidoilla enteroviruksen RNA-näytteillä lainkaan.
- Func-anturi osoitti taas paljon korkeampaa herkkyyttä DNA:n ja aidon viruksen RNA:n kanssa sekä selvästi parempaa selektiivisyyttä, kommentoi tutkija Abhishek Pathak, joka työskenteli aiemmin Jyväskylän yliopistossa tutkijatohtorina.
Tutkimus osoittaa erityisesti, että Func-anturi voi havaita enteroviruksen RNA:n vapautumisen reaaliaikaisesti.
- Tämä tarkoittaa sitä, että Func-anturia voidaan käyttää uutena viruksen RNA:n havaitsemisalustana, joka tarjoaa kipeästi kaivatun mahdollisuuden viruksen RNA:n reaaliaikaiseen havaitsemiseen infektion aikana, kertoo solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta.
Kohti turvallisempaa tutkimusta
Tutkimusryhmän uraauurtava tutkimus ei ainoastaan esittele uutta menetelmää virus-RNA:n havaitsemiseksi vaan myös valaisee fluoroforien välisiä varauksensiirtomekanismeja. Tämän menestyksen pohjalta tutkimusryhmä työskentelee nyt tehdäkseen menetelmästä turvallisemman korvaamalla mahdollisesti vaarallisen väriaineen etidiumbromidin paljon turvallisemmilla, vähemmän sytotoksisilla tai biologisesti yhteensopivilla väriaineilla.
- Tämä parantaa entisestään viruksen RNA:n havaitsemisen turvallisuutta ja tehokkuutta, iloitsee Pathak.
Tutkimus on julkaistu CARBON-lehdessä 10.3.2025.
Artikkelin tiedot:
- Pathak, A.1; Raj, A.1; Larsson, S.; Patil, A. B.; Singh, A. K.; Laajala, M.; Kumpulainen, T.; Marjomäki*, V. S.; Toppari, J. J.*, Ultrasensitive Ratiometric Fluorosensor for Enteroviral RNA Detection Based on Improved Electron Transfer between Carbon Dots and Ethidium Bromide, Carbon 2025, 238, 120222.
- Doi numero: https://doi.org/10.1016/j.carbon.2025.120222
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Jussi Toppari, jussi.toppari@jyu.fi, +358 40 805 4123
Professori Varpu Marjomäki, Varpu.s.marjomaki@jyu.fi, +358 40 563 4422
Väitöskirjatutkija Amar Raj, amar.a.raj@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme