Trumpin tullit iskevät kipeästi teollisuuteen ja alleviivaavat vahvojen teollisuuspoliittisten toimien merkitystä kehysriihessä

Kemianteollisuus kysyi jäsenyrityksiltään helmikuun lopulla mahdollisten tullien vaikutuksista. Tuolloin selvisi, että Yhdysvaltain tullit EU:lle voivat lohkaista kemianteollisuuden viennistä vuositasolla jopa yli 300 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä vaikutus voi olla tätäkin suurempi. Kyselyä tehtäessä oletettiin, että tullit voisivat olla 25 prosenttia. 20 prosentin tulleillakin puhutaan satojen miljoonien iskusta vientiin. Kyselyyn vastasi 79 jäsenyritystä ja se toteutettiin 27.–28.2.2025.

Kemianteollisuuden vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut huomattavasti 2020-luvulla. Vuonna 2024 vienti ylsi 2,7 miljardiin euroon, mikä oli 18 prosenttia koko kemianteollisuuden tavaraviennistä. Yhdysvallat onkin alan tärkein yksittäinen vientimaa. Etenkin lääkkeiden vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut.

– On selvää, että tulleilla on selvä negatiivinen vaikutus yritystoimintaan Suomessa. On keskeistä huomata, että Yhdysvaltain kaltaisia markkinoita ei tuosta vain löydy. Yhdysvalloissa yksityinen kulutus on vuositasolla yli kaksi kertaa EU-maita suurempaa. Lisäksi jos Yhdysvaltojen markkinoilla on aiempaa vaikeampi myydä tuotteita, ovat monet muutkin kuin suomalaiset yritykset etsimässä uusia apajia, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Jäsenistä yli 60 prosenttia uskoo tullien heikentävän kannattavuutta, liki 40 prosenttia vähentävän tuotantomääriä Suomessa ja noin kolmasosa vähentävän työllisyyttä sekä investointeja Suomessa. Vaikutukset ovat siis pahimmillaan järeitä.

– Vallitsevan tilanteen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että kehysriihessä teollisuuspolitiikka nostetaan päätöksenteossa prioriteettilistan kärkeen. Jotta Suomeen saadaan lisää teollisen mittakaavan investointeja, meidän tulee yhdessä elinkeinoelämän, viranomaisten ja valtiovallan kanssa etsiä kilpailuetua, jotta voimme tarjota yrityksille muita maita paremman toimintaympäristön. Kasvua vauhdittaville lisätoimille on nyt entistäkin kovempi tarve, jatkaa Aalto.

Kemianteollisuus ry peräänkuuluttaa vahvaa EU:ta ja koordinoituja toimia presidentti Donald Trumpin sekasortoisen kauppapolitiikan lieventämiseksi.

Suomen toiseksi suurin vientiala kemianteollisuus koosti tulevaa puoliväliriihtä varten listan toimista, jotka vauhdittavat investointeja ja joilla teollisuus pitää pintansa:

• Kasvun saamiseksi on ensiarvoisen tärkeää luoda kansallinen toimintamalli, jolla isoja investointihankkeita houkutellaan Suomeen. Suuria investointeja varten tulee luoda yhden luukun periaatteen mukaiset sujuvat viranomais- ja luvitusprosessit sekä nopeutetut ja etukäteen määritellyt käsittelyajat. Luvituksen nopeuttamiseen tulee varata riittävät resurssit. Myös luvituksen osaamiseen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen on panostettava. Lisäksi toimintamalliin sisältyy yrityksille suunnattava yhden luukun palvelu EU-rahoituksen kotiuttamiseksi. Perustetaan yli ministeriörajojen toimiva ”investointinyrkki”, joka auttaa yrityksiä yhteyksien luomisessa ja toiminnan sujuvassa edistämisessä.​

• Kaivosten sähköveroja ei tule nostaa. Kaivoksien toimintaan kohdistuu huomattavia kustannuspaineita muun muassa energiasta, logistiikasta, päästökaupasta ja kilpailu on kansainvälisesti kovaa. Jopa Euroopan komissio suosittelee teollisuuden sähköveron pitämistä EU:n minimissä.

• Teollisuuden sähköistämistukea tulee jatkaa päästökauppakauden loppuun asti muiden kilpailijamaiden tavoin. Mikäli tuki loppuu, maksavat Suomessa toimivat yritykset halvoista markkinahinnoista huolimatta jatkossa sähköstä useita kilpailijamaita enemmän. Suomen tulee pitää kiinni teollisuuden kilpailukyvystä ja edistää sähköistämistä ohjaamalla nykyisiä päästökaupan huutokauppatuloja tähän tarkoitukseen.

• Lainsäädännön toimeenpanon tukemiseen ja valvontaan on varmistettava riittävät resurssit. Yritysten kannalta on tärkeää, että epäselviin säädöksiin saa tulkinta-apua ja että yhteistyö valvontaviranomaisen kanssa on tehokasta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin toiminnan riittävään resursointiin. Tukesille on tullut ja tulee runsaasti uusia tehtäviä seuraavan kahden vuoden aikana, esimerkiksi kyberturvallisuuteen liittyen. Tukesille suunnitellut leikkaukset on peruttava.

• Työ- ja elinkeinoministeriön resurssit teknisen turvallisuuden substanssiosaamiseen liittyen tulee varmistaa. Lainvalmistelun ohella tulee turvata myös kemikaali- ja prosessiturvallisuuden laaja-alainen osaaminen.

• Kansallisen kiertotalouslain valmistelua ei tule jatkaa, vaan siirtää resursseja ennemmin EU:sta vuonna 2026 tulevan Circular Economy Actin vahvaan ennakkovaikuttamiseen.

• TKI-verokannuste pitäisi laajentaa kattamaan myös laiteinvestoinnit. Esimerkiksi kemian alan yritysten laboratorioiden digitalisaatio vaatii mittavia investointeja kilpailukyvyn varmistamiseksi.

• Suomen Teollisuussijoitus Oy:n lisäpääomittamisen yhteydessä on tärkeää varmistaa, että rahoituksen kohdistumisessa otetaan huomioon pilotti- ja demolaitosten rahoittaminen.

• Uudesta liikenteen päästökaupasta saatavia huutokauppatuloja voisi käyttää uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) käytön tukemiseen esimerkiksi kuljetustukena. Kuljetustuki huomioitaisiin jo hinnoittelussa, jolloin tuotteen ostohinta olisi alhaisempi ja loppukäyttäjälle ei tästä syystä tulisi kassavirtaviivettä.

• Yrityskohtaisia vihreän vedyn tai muiden ei-biologisten uusiutuvien polttoaineiden (RFNBO) tavoitteita ei tulisi asettaa Suomessa. Riskinä on, että kustannuslisää ei pysty viemään globaalin tuotteen loppuhintaan, jolloin suomalaisen tuottajan kilpailukyky vaarantuu. Tästä syystä teollisuuden RFNBO-tavoitetta tulisi edistää ensisijaisesti tukikannustimilla. Kannustimien tulisi ohjata luomaan oikeasti uutta nykyisen vähäpäästöisen/vihreän vedyn syrjäyttämisen sijaan. Nykyistä kilpailutilannetta ei tule vääristää.

• Väylämaksut tulee palauttaa takaisin alemmalle tasolle. Suomen vienti nojaa meriliikenteeseen, joten on ensisijaisen tärkeää huolehtia merirahdin kustannuskilpailukyvystä.

• Ammatillisesta koulutuksesta on viimeisen vuoden aikana leikattu jo 120 miljoonaa, ja välillisesti säästöt kohdistuvat paitsi aikuisiin myös nuoriin. Yritysten huoli kohdistuu erityisesti ammatillisen koulutukseen laatuun, opetusresurssien riittävyyteen ja tarpeeksi korkeaan, yritysten tarpeita vastaavaan osaamistasoon. Perustutkinto-opiskelijoiden ohella täydennys- ja muuntokoulutus on ollut yrityksille tehokas keino kouluttaa osaajia muuttuvassa toimintaympäristössä. On oleellista, että ammatilliseen koulutukseen ei enää kohdistu säästötoimenpiteitä. Ne olisivat suora heikennys suomalaisten yritysten toimintakykyyn ja Suomen kilpailukykyyn.