Väitös: Kasvis- ja gluteeniton ruokavalio eivät lisää raskauden tai vastasyntyneen komplikaatiota
Lääketieteen lisensiaatti Johanna Reijonen selvitti väitöstutkimuksessaan ravintokuidun yhteyttä raskauden ennusteeseen sekä yleisiin raskausajan ruoansulatuskanavan oireisiin, kuten pahoinvointiin, närästykseen ja ummetukseen. Lisäksi hän tutki kasvisruokavalion ja gluteenittoman ruokavalion yhteyttä raskauden kulkuun ja ennusteeseen. Tulosten mukaan ravintokuidulla on suotuisia vaikutuksia raskauteen ja kasvis- ja gluteeniton ruokavalio ovat turvallisia raskausaikana.

Ruoansulatuskanavan oireet heikentävät raskaana olevien naisten elämänlaatua. Ravintokuidun tiedetään vähentävän ummetusta ja närästystä ei-raskaana olevilla, mutta raskauden ajalta näyttöä on vähän. Myöskään ravintokuidun ja raskauspahoinvoinnin välisestä yhteydestä ei ole tutkimusnäyttöä.
Johanna Reijonen selvitti väitöstutkimuksessaan ravintokuidun yhteyksiä yleisiin ruoansulatuskanavan oireisiin ja raskauden ennusteeseen. Lisäksi hän selvitti kasvisruokavalion ja gluteenittoman ruokavalion yhteyttä raskauden kulkuun ja sen ennusteeseen.
Reijonen havaitsi, että pahoinvoinnista ja oksentelusta kärsivät naiset kuluttivat merkitsevästi enemmän kuitua raskautta edeltävänä aikana verrattuna oireettomiin. Molemmissa ryhmissä kokonaiskuidun ja hedelmistä ja vihanneksista peräisin olevan liukoisen ravintokuidun saanti lisääntyi ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana.
– Vastoin ennakko-oletusta ravintokuidun saanti ennen raskautta ei vähentänyt raskauspahoinvoinnin esiintyvyyttä. Kuitua kuitenkin siedettiin hyvin alkuraskauden aikana. Tästä havainnosta voi olla hyötyä, kun annetaan ruokavalioneuvontaa pahoinvoinnista ja oksentelusta kärsiville, Reijonen toteaa.
Riittävä kuidun ja nesteen saanti näyttäisi suojaavan raskauteen liittyvältä ummetukselta. Ravintokuitu näytti myös liittyvän parempaan raskauden ennusteeseen, kun mittarina käytettiin keisarileikkauksen, ennenaikaisen synnytyksen ja raskauden kestoon nähden pienipainoisen vastasyntyneen yhdistelmämuuttujaa.
Gluteeniton ruokavalio on suosittu myös ilman keliakiadiagnoosia, mutta sen sopivuudesta raskauden aikana on vähän tutkimusta. Kasvisruokavalion puolestaan on oletettu lisäävän sikiön kasvuhäiriön riskiä, mutta useimpien tutkimusten mukaan raskauden lopputulos on ollut suotuisa.
Reijosen tutkimus osoitti, että kasvissyöjillä ja gluteenitonta ruokavaliota noudattavilla naisilla vastasyntyneiden mediaanisyntymäpaino oli korkeampi kuin kontrolliryhmässä. Raskausdiabetes oli yleisempää kasvissyöjäryhmässä, mutta raskauden kestoon nähden suuripainoisten vastasyntyneiden määrät eivät eronneet ryhmien välillä. Gluteenittoman ruokavalion ryhmässä synnytyksiä käynnistettiin useammin ja synnytyksen kesto oli pidempi. Ryhmien välillä ei kuitenkaan ollut eroja keisarileikkausten määrissä.
– Käyttämäni potilasaineiston perusteella sekä kasvis- että gluteeniton ruokavalio vaikuttivat turvallisilta raskauden aikana. Niihin ei liittynyt lisääntynyttä raskauden tai vastasyntyneiden komplikaatioiden riskiä, Reijonen sanoo.
Johanna Reijonen työskentelee erikoislääkärinä Kanta-Hämeen keskussairaalassa ja pitää yksityisvastaanottoa Pihlajalinna lääkäriasemalla.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. huhtikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Johanna Reijosen naistentautien ja synnysten erikoisalaan kuuluva väitöskirja Association of dietary factors with gastrointestinal symptoms during pregnancy and pregnancy outcome: the role of dietary fiber and vegetarian and gluten-free diet tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 25.4.2025 klo 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Polo Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannele Laivuori Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Reijonen
johanna.reijonen@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pasi Toivonen Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi16.4.2025 13:07:09 EEST | Tiedote
Toimittaja ja tuottaja Pasi Toivonen on valittu Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2025–2026. Pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Toivonen aloittaa tehtävässä elokuussa 2025.
Biologinen ikä ennustaa sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista sekä niihin liittyvää kuolleisuutta16.4.2025 12:35:15 EEST | Tiedote
Sydän- ja verisuonitautiin sairastumisen ja niihin kuolemisen riskiarviosta tulee tarkempi, kun perinteisten riskimittareiden – SCORE-2 ja Framinghamin riskipisteytyksen – lisäksi huomioidaan samalla tutkittavan biologisen vanhenemisen vaihe eli toisin sanoen biologinen ikä. Tieto käy ilmi juuri julkaistussa Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yliopistojen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Karoliinisen instituutin yhteistyönä toteuttamassa monikeskustutkimuksessa.
KORJAUS: Varhainen vanhemmuuden tuki voi parantaa vanhemman hyvinvointia ja suhdetta lapseen15.4.2025 11:15:58 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarjoaa arvioita siihen, miten tehokkaita vauvaperheiden tukipalvelut ovat parantamaan vanhemman hyvinvointia ja vanhempi–lapsi-suhdetta.
Varhainen vanhemmuuden tuki voi parantaa vanhemman hyvinvointia ja suhdetta lapseen15.4.2025 09:15:44 EEST | Tiedote
Perinataaliajalla eli raskausajalla ja lapsen ensimmäisellä elinvuodella on merkittäviä vaikutuksia niin vanhempien hyvinvointiin kuin lapsen kehitykseenkin. Tutkimusten mukaan 10–15 % äideistä kärsii raskausaikaisesta tai synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, ja äidin mielenterveysongelmat voivat lisätä myös vanhempi–lapsi-suhteen vaikeuksia ja lapsen kehityksen riskejä. Tuore tutkimus tarjoaa arvioita siihen, miten tehokkaita vauvaperheiden tukipalvelut ovat parantamaan vanhemman hyvinvointia ja vanhempi–lapsi-suhdetta.
Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu energia-, pankki- ja mineraalialan vaikuttaja Johanna Lamminen10.4.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu teollisuuden ja talousalan laaja-alainen vaikuttaja Johanna Lamminen. Lamminen tunnetaan Gasumin pitkäaikaisena toimitusjohtajana. Yhtiöstä rakentui hänen johdollaan pohjoismainen energiayhtiö, joka investoi nestemäisen maakaasun infrastruktuuriin Pohjoismaissa ja käynnisti biokaasutuotannon. Nykyisessä työssään Novanan toimitusjohtajana hän parantaa Euroopan mineraaliomavaraisuutta. Nimitys julkistettiin yliopiston vuosijuhlassa torstaina 10.4.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme