Yhdysvaltojen uusien tullien vaikutus maailmantalouteen

Atradius ennusti vielä maaliskuun lopulla suhteellisen vakaita maailmanlaajuisia BKT-näkymiä vuosille 2025 ja 2026, vaikka Yhdysvallat oli jo ilmoittanut, että kaikkeen tuontiin Kiinasta kohdistuisi 20 % tulli, tuonnille Kanadasta ja Meksikosta 25 % tulli ja tuonnille EU:sta 10 % tulli.

Valkoisen talon viimeisin ilmoitus vesittää kuitenkin toiveemme Yhdysvaltojen maltillisesta kauppapolitiikasta. Tänä vuonna ilmoitetut tullikorotukset nostavat Yhdysvaltojen keskimääräisen efektiivisen tullin selvästi yli 20 prosentin, mikä on korkein taso yli sataan vuoteen. Lisäksi on huomioitava, että tullien mahdollinen alentaminen toteutuu yleensä hitaammin kuin niiden korottaminen.

Eniten tulleista tulevat kärsimään EU:n jäsenvaltiot, Kiina, Japani, Vietnam, Etelä-Korea ja Taiwan. Kiinasta tuleville tuotteille on nyt asetettu peräti 54 %  tuontitulli Yhdysvaltoihin, kun taas EU:sta Yhdysvaltoihin tapahtuvan viennin tulli on 20 %. Koska myös muista Aasian maista Yhdysvaltoihin  tulevan tuonnin tullit nousevat, Kiina ei voi enää hyödyntää aiempaa strategiaansa, jossa tuotteita viedään Kiinasta Yhdysvaltoihin sellaisten Aasian maiden kautta, joihin on sovellettu Kiinaa matalampia tuontitulleja.

Tällä hetkellä ennustamme, että Yhdysvaltojen uusien tuontitullien ja niihin mahdollisesti kohdistuvien vastatoimien vaikutukset globaalin BKT:n kasvuun, inflaatioon ja kauppaan ovat merkittävät. Paras arviomme tässä vaiheessa on, että maailmanlaajuinen BKT:n kasvu hidastuu vuonna 2025 2,0 prosenttiin ja vuonna 2026 1,5 prosenttiin. Aiemmin euroalueelle ennustamamme pienehkö BKT:n kasvu lähes hävinnee uusien tullien seurauksena.

Arvioimme inflaation kiihtyvän kaikkialla mutta etenkin Yhdysvalloissa, missä se kohonnee 1,3 prosenttia sekä 2025 että 2026. Koska korkeat tullit koskevat lähes koko maailmaa, Kiinasta tuotteita hankkineilla yhdysvaltalaisilla yrityksillä ei ole enää juurikaan mahdollisuuksia korvata kiinalaisia tuotteita muissa maissa tuotetuilla, tai alunperin Kiinasta lähtöisin olevilla mutta muiden maiden kautta kierrätetyillä, tuotteilla mikä kiihdyttänee kysyntäpaineita ja inflaatiota.

Kauppasodan kärjistymisen toimialakohtaiset vaikutukset voivat olla suuremmat kuin tullien yleiset makrotaloudelliset vaikutukset. Yritykset, jotka ovat riippuvaisia viennistä Yhdysvaltoihin, tai joihin tullit raskaimmin kohdistuvat, voivat kärsiä liikevaihdon alentumisesta, kustannusten noususta ja kannattavuuden heikkenemistä, mikä johtaa luottoriskien kasvuun. Maailmanlaajuisesti katsottuna haavoittuvimpia aloja ovat alat, jotka ovat riippuvaisia pitkistä kansainvälisistä toimitusketjuista. Näitä aloja ovat esimerkiksi kone- ja elektroniikkateollisuus sekä autoteollisuus.

Näin ollen luottovakuutuksen käyttö tulee lähikuukausina yhä tärkeämmäksi kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille. Luottovakuutus auttaa vähentämään riskejä, kuten maksujen laiminlyöntejä ja maksukyvyttömyyttä, jotka voivat johtua korkeampien tariffien aiheuttamista taloushäiriöistä.