Puolueiden Lapin piirit vetoavat lohen puolesta!

Vetoomus julkistettiin 24.3.2025 Rovaniemen Arktikumissa pidetyssä Lohi- ja ympäristöseminaarissa, jonka juonsi Mikko ”Peltsi” Peltola. Tilaisuuden avasi Lohijokitiimi ry:n puheenjohtaja Jyrki Kehus. Tilaisuuden aluksi jaettiin Lohijokitiimi ry:n vuodesta 2002 lähtien vuosittain myöntämät lohijokimitalit Kemi-Ounasjoen vaelluskalojen palauttamisen eteen ansiokkaasti tehdystä työstä. Vuonna 2025 mitalit saivat Lapin Ely -keskuksen kalatalouspäällikkö Jermi Tertsunen, vaelluskalatoimija Olli-Pekka Salminen, Lohijokitiimi ry:n pitkäaikainen toiminnanohjaaja Jukka Viitala sekä vaelluskala-aktiivi ja Savukosken kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kari Kilpimaa, joka omisti mitalinsa lohen puolesta toimineille Itä-Lapin kunnille.

Uhanalaisten kalalajien suojelusta vastaava ministeri, Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah osallistui tilaisuuteen videotervehdyksellä. Ministeri totesi, että vahvistuneet vaelluskalakannat edistävät luonnonmonimuotoisuuden säilyttämistä sekä jokivesien ja Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Maakuntajohtaja Hannu Takkula toi puheenvuorossaan esille myös vaelluskala-asioissa sovellettavaksi aiheuttaja maksaa -periaatetta. Lappi-sopimuksen kirjaus Lapin liiton halusta toimia luonnonmukaisten ohitusuomien toteutumiseksi Kemijoella nousi puheenvuoron yhteydessä esille.

Lapin kalatalouspäällikkö Jermi Tertsunen edusti tilaisuudessa puheenvuorollaan viranomaista, joka on vaatinut Kemijoen kalatalousvelvoitteita muutettavaksi niin, että vaelluskalat palautetaan sähköntuotannossa olevaan Kemijokeen voimalaitoslupiin tehtyinä kirjauksina. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt asiassa jo päätöksen, josta vesivoimayhtiöt ovat valittaneet vaatien käsittelemättä jättämistä tai suoranaista hylkäämistä. Kalatalouspäällikkö anto kattavan kalastokatsauksen ja kertoi myös, että valvontaan tarvitaan lisää resursseja.

Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Antti Iho esitteli vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksia säätövoimaan uuni tuoreen vertaisarvioiden tutkimusraportin (Valtioneuvosten selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:39) valossa. Hän esitti kuulijoille kysymyksen: Mikä vaikutus on säätövoiman tuotannolle ja vesivoiman tuotannolle, kun tehdään vesienhoidon edellyttämiä toimenpiteitä ja sitä kautta nipistetään vettä pois sähkön tuotannosta? Iho myös vastasi esittämäänsä kysymykseen: Vaikutukset kohdistuvat pääosin omistajiin. Vaikutukset koko sähkömarkkinan tasolla vähäisiä. Markkinaehtoinen sopeutuminen pienentää vaikutuksia entisestään. Vesivoiman suhteellinen osuus kulutuksen ja tuotannon tasapainotuksessa vähenee muiden ratkaisujen osuuden kasvaessa.

Savukosken kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kari Kilpimaa toi Itä-Lapin terveiset Rovaniemelle ja kansallisen kalatiestrategian päivitystyöhän – Yli-Kemi tulee ottaa strategiaan mukaan.

Jasper Pääkkönen lähetti tiukat terveiset vesivoimayhtiöihin – vaelluskalat on palautettava Kemijokeen, joka kerran oli yksi Euroopan mahtavimmista lohijoista.

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää kirkasti puheenvuorossaan vihreän siirtymän määritelmää. Sillä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta, joka ei perustu luonnon varojen kestämättömään käyttöön tai fossiilisiin polttoaineisiin. Tässä kriittistä on, että kun hankkeita toteutetaan, niin ei samalla aiheuteta haittaa joillekin toisille ympäristötavoitteille, vaikkapa vesienhoidon tavoitteille. Nyt vihreäksi siirtymäksi kutsutaan hankkeita, jotka eivät sitä todellisuudessa ole. Halmeenpää muistuttaa myös, että EU:n vesipuitedirektiivin määräämästä vesien hyvän tilan tavoitteesta ei tule poiketa.

Jenny Jyrkänkallio-Mikkola käytti WWF-Suomen puheenvuoron tilaisuudessa.

Lohijokitiimi ry on Kemijokivarren kuntien yhdessä perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on palauttaa vaelluskalat Kemijokeen. Veikko Niemelä on Kemijärven kaupungin edustaja Lohijokitiimi ry:n hallituksessa ja käytti kuntapuheenvuoron.

Kari Kivelä on Yli-Kemin kalatalousalueen puheenjohtaja. Hän käsitteli puheenvuorossaan mm. Kemijärvelle kaavailtujen neljän pumppuvoimalan merkitystä järven ekologiaan ja kalastoon. Hän arvioi myös sähkön kulutusennusteiden todenperäisyyttä.

Jukka Viitala on Lohijokitiimi ry:n toiminnanohjaaja. Hän toi puheenvuorossaan esille ekologisen ympäristövirtaaman merkitystä vaelluskaloille ja todisti kuinka säännöstelykäytännöt Kemijoella ovat viime vuosina lyhytaikaissäännöstelyn lisääntymisen seurauksena muuttuneet ja hävittäneet Isohaaran kalateiden toimintaedellytykset.

Mika Suutari-Jääskö on kansalaisjärjestö Villilohi ry:n puheenjohtaja. Hän alleviivasi vesivoimayhtiöille asetettujan velvoitteiden merkitystä vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamisessa. Vapaaehtoisten kosmeettisten toimien tehottomuuden voi todeta katsomalla vaelluskalojen tilaa, hän painotti. Suutari-Jääskö kertoi yhdistyksensä kuuntelevan kansalaisten huolta kaivoshankkeiden suunnitelmista johtaa jätteet purkuputkilla vesistöihin puhdistamisen sijaan. Suutari-Jääskö kertoi viranomaiselta saadun tiedon mukaan Kittilän kultakaivoksen päästävän vesistölle vaaralliset ksantaatit Naturasuojeltuun Ounasjokeen ilman raja-arvoja tai mitään seurantaa. Puheenvuoronsa lopuksi Suutari-Jääskö väläytti mahdollisuutta, että Villilohi ry hakisi Lohijokitiimi ry:n jäsenyyttä.

Kemian DI Leif Ramm-Schmidt kertoi asiantuntijan näkökulmasta, miksi vesi on kaivoksen vaarallisin aine.

Sirpa Iivari Kemijärveltä ja Sirpa Kaikkonen Tervolasta käyttivät kansalaispuheenvuoron ympäristövastuun kantamisesta kansalaistoiminnan näkökulmasta.

Vastuullinen kalastusopasyrittäjä ja Lapin Kalastusmatkailu ry:n puheenjohtaja Rauno Virta (puheenvuoro liitteenä) piti tunteikkaan puheenvuoron ammattikuntansa toimeentulon puolesta tilanteessa, jossa yhteiskunnan teot ja tuki vahvojen kalakantojen eteen puuttuu.