Kela/FPA

Opintolainaa nostaneiden määrä laski vuonna 2024 toista vuotta peräkkäin

Jaa

Vuoden 2024 lopussa opintovelallisten keskimääräinen lainasumma oli 12 071 euroa. Opintolainahyvitystä saaneiden määrä nousi viime vuonna yli 20 000 henkilöön.

Kuvio näyttää opintolainan keskiarvot hyvinvointialueittain vuoden 2024 lopussa. Helsingissä on suurimmat opintolainat, keskiarvoltaan 13 896 euroa. Myös Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla opintolainojen keskiarvot ovat korkeita. Pienimmät opintolainakeskiarvot löytyvät Keski-Pohjanmaalta, Kainuusta, Etelä-Savosta ja Itä-Uudeltamaalta.

Korjaus 8.4. klo 9.40: Uutisessa luki alun perin, että pienin keskimääräinen lainasumma olisi ollut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Todellisuudessa pienin keskimääräinen lainasumma on Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Opintolainaa nostaneiden määrä laski vuonna 2024 jo toista vuotta peräkkäin. Opintolainaa nosti 156 560 henkilöä, noin 18 100 ihmistä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosina 2014–2022 opintolainaa nostaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi vuosittain, kunnes se vuonna 2023 kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun. 

Kaikkiaan opintovelallisia oli vuoden 2024 lopussa 521 861 henkilö. Opintovelallisten lukumäärä on viimeisten kahden vuoden aikana laskenut hieman.

– Opiskelijamäärä on lisääntynyt viime vuosina, mutta voi olla, että yleinen epävarmuus – heikko talouskasvu, työttömyys, sota Euroopassa – on syynä sille, miksi opintolainaa ei oteta niin aktiivisesti kuin aikaisemmin. Varsikin korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt viime aikoina ja vastavalmistuneiden on ollut haasteellisempaa työllistyä kuin aikaisemmin, arvioi Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola.

Vuoden 2024 lopussa opintovelallisten keskimääräinen lainasumma oli 12 071 euroa. Summa on noin 600 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin, kun summia tarkastellaan vuoden 2024 rahassa.

Alueellisesti vertaillen suurimmat lainat ovat Helsingissä asuvilla, jossa keskimääräinen lainasumma oli 13 896 euroa. Pienin keskimääräinen lainasumma oli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Opintolainahyvitystä sai reilut 20 000 henkilöä

Kela voi maksaa opintolainahyvitystä eli osan opintolainasta korkeakouluopiskelijalle, joka on aloittanut ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen ja suoritta tutkintonsa määräajassa.

Opintolainahyvitystä saaneiden määrä nousi viime vuonna yli 20 000 henkilöön. Määrä on noussut tasaisesti viime vuosina. Eniten Kela maksoi opintolainahyvitystä Helsingissä sekä Pirkanmaan, Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla asuville henkilöille. 

Opintolainahyvitys on 40 prosenttia siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa. Keskimääräinen opintolainahyvityksen määrä oli 4 704 euroa vuonna 2024. Alueellisesti vertaillen summa nousi yli 5 000 euron ainoastaan Helsingissä.

– Opintolainahyvityksen määrän kasvu viittaa siihen, että se toimii positiivisena kannusteena suorittamaan opinnot aikataulussa. Myös muista maista tästä on ollut hyviä kokemuksia muun muassa Norjasta, Mikkola sanoo.

Yhteyshenkilöt

Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.

Puh:020 634 7745viestinta@kela.fi

Kuvat

Liitteet

Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA

Skillnaden mellan hög- och låginkomsttagare i fråga om användningen av privata läkartjänster i stort sett oförändrad efter sänkningen av FPA-ersättningarna och social- och hälsovårdsreformen11.4.2025 14:00:00 EEST | Pressmeddelande

Användningen av privata läkartjänster under perioden 2018–2023 var betydligt vanligare bland personer med större inkomster än bland personer med mindre inkomster. Skillnaderna mellan inkomstgrupperna förblev i stort sett oförändrade och varken sänkningen av FPA-ersättningarna eller social- och hälsovårdsreformen har haft någon avsevärd inverkan på situationen. Det är viktigt att man noggrant följer upp effekterna av försöket med FPA-ersättning för personer i pensionsåldern och den höjda ersättningen för gynekologtjänster.

Tuloerot yksityisten lääkäripalveluiden käytössä eivät merkittävästi muuttuneet Kela-korvausten alennuksen tai sote-uudistuksen yhteydessä11.4.2025 14:00:00 EEST | Tiedote

Yksityislääkäripalveluiden käyttö oli Suomessa vuosina 2018–2023 huomattavasti yleisempää ylemmissä tuloryhmissä kuin alemmissa. Tuloryhmien väliset erot säilyivät pääosin vakaina, eivätkä vuoden 2023 Kela-korvausten alennus tai sote-uudistus ole muuttaneet tilannetta merkittävästi. Eläkeikäisten Kela-korvauskokeilun ja gynekologipalveluiden korvausnoston jälkeisiä muutoksia on tärkeä seurata tarkasti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye