Väitöstutkimus paljastaa kestävyyskäsitteen ongelmat monitulkintaisessa ruokapoliittisessa keskustelussa
Kestävä ruokapolitiikka ei ole yksiselitteinen käsite. Sitä ohjataan ja sille asetetaan tavoitteita monelta politiikan alueelta. Kestävyys on myös käsite, jota on mahdollista tulkita tarpeen mukaan ja jonka varjolla voidaan tavoitella moninaisia – jopa keskenään ristiriitaisia – lopputuloksia. YTM Ville Tikka tutki väitöskirjassaan, miten kestävyyttä tulkitaan joukkoruokailun yhteydessä käytännön tasolla ja miten se otetaan osaksi arjen toimintaa.
Tutkimuksessaan Tikka analysoi, miten kestävyyttä tulkitaan joukkoruokailun, kuten vaikkapa koulu- tai laitosruokailun yhteydessä, ja miten ruoka-aputoimintaa kehystetään kestävyyden näkökulmasta julkisessa keskustelussa.
Tutkimuksen aineisto on kerätty eri osatutkimuksissa. Niitä yhdistää paitsi kestävyyden ja sen tulkintojen merkitys, myös niiden kytkeytyminen julkiseen hyvinvointivastuuseen ja julkiseen valtaan.
Monitulkintaisuus hämärtää tavoitteita
"Tutkimukseni tulosten valossa keskustelu kestävästä ruokapolitiikasta on hankalaa, sillä se on monimutkainen eri tulkintojen, tavoitteiden ja painotusten kokonaisuus", Tikka kertoo.
Esimerkiksi paikallista elinkeinoa tukevat ratkaisut voivat olla sosiaalisesti ja paikallisesti kestäviä, mutta ympäristönäkökulmasta katsottuna ne voivat näyttäytyä kestämättöminä. Juuri tässä piilee kestävyystermin ”tyhjyyden” merkitys: mikäli emme ole tarkkoina määrittelyn kanssa, eri osapuolet voivat puhua toistensa ohi.
”Puhutaan aidasta ja aidan seipäästä, eli aihe on sama, mutta näkökulmat aivan erilaiset”, Tikka toteaa.
Toisaalta kestävyyttä voidaan käyttää myös oikeuttamaan ja perustelemaan toimintaa, joka ei tarkemmin tutkailtuna olekaan niin kestävää kuin annetaan ymmärtää. Esimerkiksi ruokahävikin ohjaaminen ruoka-apuun uudelleenjaettavaksi kehystää toimintaa niin sosiaalisesti kuin ympäristöllisesti kestäväksi, vaikka toiminta ei tosiasiassa vastaa ongelmien juurisyihin – ruokajärjestelmän ylituotantoon tai tuloköyhyyteen.
"Jotta kestävän ruokapolitiikan tavoitteet toteutuisivat käytännössä, on tärkeää nostaa esiin, miten eri toimijat ja instituutiot tulkitsevat ja määrittelevät kestävyyden", Tikka korostaa.
YTM Ville Tikan yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan Resource wisdom on a plate: Analysing the interpretation and practical implementation of sustainability from a food provision perspective tarkastustilaisuus pidetään 12.4.2025 klo 12 alkaen paikassa S212 Vanha juhlasali. Vastaväittäjänä toimii professori Arto O. Salonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Tiina Silvasti (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etänä: https://r.jyu.fi/dissertation-tikka-120425
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0551-5
Yhteystiedot:
040 805 4759
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme