Maaliskuun 2025 vesitilannekatsaus: Selvästi keskimääräistä pienempi kevättulva (Pohjalaismaakunnat)

Kaksihuippuinen, mutta selvästi pienempi kevättulva

Monissa pohjalaisjoissa kevättulva oli kaksihuippuinen ja helmi-maaliskuun vaihteessa havaitut virtaamat olivat monin paikoin jopa korkeampia kuin maaliskuun lopussa. Kevättulvat jäivät tänä vuonna selvästi keskimääräistä kevättulvaa pienemmiksi. Syynä tähän oli se, että tänä talvena lunta oli poikkeuksellisen vähän ja lämmin sää aiheutti lumen välisulamisia pitkin talvea. Myös jokien jäät olivat normaalia ohuempia ja hauraampia tänä keväänä, joten suurempia jääpatoja ei muodostunut pohjalaisjokiin.

Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama oli maaliskuun lopussa suurimmillaan 120 m³/s, kun keskimääräinen kevättulvan huippu on noin 300 m³/s. Lapuanjoen alaosalla Kepossa maaliskuun virtaamahuippu oli 83 m³/s, kun keskimääräinen lukema on noin 200 m³/s. Perhonjoen Tunkkarissa virtaama kävi korkeimmillaan tasolla 57 m³/s, kun keskimääräinen kevättulvan huippu on 95 m³/s.

Vähäisen lumimäärän takia säännösteltyjen järvien pintoja laskettiin tänä keväänä tavanomaista vähemmän. Maaliskuun lopussa pohjalaismaakuntien tekojärviin ja säännösteltyihin järviin alettiin keräämään sulamisvesiä. Näin pyritään varmistamaan, että järvien vedenpinnat saadaan kesäksi tavanomaisille kesäkorkeuksille.

Happamuushaittoja ei havaittu joissa, eikä happiongelmia järvissä 

Jokien virtaamat nousivat alkukuusta ja uudelleen loppukuusta. Välissä oli rauhallisempi vaihe. Vaikka varsinaisia tulvia ei nähty, virtaaman muutokset näkyivät veden laadussa. Kuun alussa vedenlaatu oli esimerkiksi Kyrönjoessa heikkoa etenkin fosforipitoisuuksien osalta. Muutoin jokien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet maaliskuussa olivat ajankohtaan nähden melko tavanomaisia, osin jopa keskimääräistä pienempiä. Suurten jokien kohdalla alhaisimmat ravinnepitoisuudet havaittiin Lapväärtin-Isojoessa ja Ähtävänjoessa. Happamuushaittoja ei toistaiseksi ole havaittu. Suurista joista ainoastaan Lapuanjoen pH laski maaliskuussa alle arvon 6 (5,9). Muissa suurissa joissa pH-arvot vaihtelivat 6,2–6,9 välillä. Pienemmissä joissa happamuus laski useammin alle arvon 6, mutta haitallisen alhaisia arvoja ei näissäkään havaittu. Happamuustilanne voi heikentyä myöhemmin keväällä.

Järvien ja merialueen jääpeite on heikentynyt vauhdilla. Jääpeite jäi talvella keskimääräistä ohuemmaksi ja kestoltaan lyhyemmäksi. Tämän vuoksi laajempia happiongelmia tai näistä seuranneita kalakuolemia ei havaittu tai tullut ELY-keskuksen tietoon. Järvien pienialaiset syvänteet, matalat järvet ylipäätään tai esimerkiksi suljetut merenlehdet ovat kuitenkin voineet kärsiä happiongelmista.

Pohjavesi tasaisen korkealla

Pohjavedenpinnat ovat pysyneet melko tasaisena koko maaliskuun ajan. Kuukauden alussa pohjavedenpinnat olivat vielä hieman noususuunnassa viimeisen lumipeitteen sulamisesta ja sateista johtuen, mutta pinnat tasaantuivat tämän jälkeen. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla Laihialla ja Alavuudella pohjavedenpinnat ovat pitkän ajan keskiarvojen kohdilla, mutta Karijoella ja Halsualla pohjavedenpinnat olivat vielä noin 50–100 cm keskiarvoja korkeammalla. On odotettavissa, että pohjaveden pinta kääntyy kevään aikana laskusuuntaan, kun kasvukausi alkaa ja lämmin kevätaurinko kuivattaa maaperän.