Suomen koko liikennejärjestelmän luontojalanjälki arvioidaan
Liikennejärjestelmällä on merkittäviä vaikutuksia sekä ilmastoon että luonnon monimuotoisuuteen. Jyväskylän yliopisto selvittää Suomen koko liikennejärjestelmän hiili- ja luontojalanjäljen vuoden 2025 aikana. Yhteistyössä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa toteutettu jalanjäljen laskennan tietotarpeet koostava raportti on nyt valmistunut.

Liikennejärjestelmä kattaa kaikki väylät, eri liikennemuodot ja -välineet sekä liikkumisen palvelut. Se on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön ja erittäin merkittävä rakenne ja toiminto. Samaan aikaan liikennejärjestelmillä on monia vaikutuksia ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom käynnisti viime vuonna tutkimushankkeen esiselvitysosuuden yhdessä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa, ja seuraavaksi lasketaan Suomen koko liikennejärjestelmän luontojalanjälki väitöskirjatutkimuksena.
- Hanke on jo hyvässä käynnissä ja nyt on jo kartoitettu, mitä liikennejärjestelmän osa-alueisiin liittyvää tietoa on saatavilla jalanjälkien laskentaa varten. Lisäksi olemme arvioineet, millä osa-alueilla voisi olla merkittävin vaikutus luontojalanjälkeen, kertoo väitöskirjatutkija Venla Leppilampi Jyväskylän yliopistosta.
Yhdessä kohti kestävää liikennejärjestelmää
Liikennejärjestelmien aiheuttamaa luontohaittaa ei ole aiemmin kokonaisvaltaisesti arvioitu, mutta liikenteen tiedetään tuottavan merkittävän osan Suomen päästöistä. Päästöt vaikuttavat ilmastonmuutokseen, joka on yksi luontokadon aiheuttaja. Siksi myös päästöillä on luontohaitan arvioinnin kannalta merkitystä.
- Hanke on mahdollisesti maailman ensimmäinen, jossa arvioidaan määrällisesti valtion koko liikennejärjestelmän luontohaitta. Ensimmäinen askel haittojen pienentämiseen on tietää, mitä haittaa mistäkin liikennejärjestelmän osasta syntyy. Liikkumista ja tavarankuljetusta ei voi kokonaan lopettaa, mutta meidän tulee yhdessä löytää keinot vähentää liikkumista ja liikkua fiksummilla ratkaisuilla kuten lihasvoimalla ja joukkoliikenteellä, painottaa Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin johtaja, ekologian professori, Janne Kotiaho.
Traficomin yhtenä tehtävänä on liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen rajoittaminen. Traficom osallistuu myös valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja suunnitelman ympäristövaikutusten arviointiin.
- Liikennejärjestelmän luontojalanjäljen laskenta parantaa liikennealan ymmärrystä luontovaikutuksista ja auttaa tunnistamaan liikennejärjestelmätason toimenpiteitä luontojalanjäljen pienentämiseksi. Lisäksi luontojalanjäljen laskenta mahdollistaa luontovaikutusten mittaamisen ja sen myötä tavoitteiden asettamisen luontovaikutuksille, kertoo erityisasiantuntija Hanna Strömmer Traficomilta.
Liikennejärjestelmän elinkaariset ympäristövaikutukset
Liikenteen luontovaikutuksia voidaan vähentää maankäytön ja rakentamisen suunnittelun kautta, ajoneuvoteknisillä ja polttoaineisiin liittyvillä keinoilla sekä liikkumista muuttamalla.
- On tärkeää, että maankäytöstä ja päästöistä aiheutuvien haittojen lisäksi tarkastellaan liikennejärjestelmän käytössä, ylläpidossa ja rakentamisessa kulutettavien materiaalien tuotannosta ja loppukäsittelystä aiheutuvia elinkaarisia ympäristövaikutuksia, sanoo Leppilampi.
Jalanjäljillä yritys tai organisaatio hahmottaa oman toiminnan luontovaikutukset
Hiilijalanjälkeä käytetään jo yleisesti ilmastohaittojen arviointiin ja työkaluja luontojalanjäljen eli luontohaittojen arviointiin kehitetään jatkuvasti.
- Luontokatoa ei tunnisteta kuitenkaan vielä yhtä kattavasti, mutta kansainvälinen tiedeyhteisö on painottanut, että haittojen pienentämiseen pyrkivissä ratkaisuissa se pitäisi huomioida samanaikaisesti ilmastonmuutoksen kanssa. Ilmastonmuutos on yksi keskeisiä luontokadon ajureita ja hiilijalanjäljen selvittäminen on yksi välivaihe luontojalanjäljen laskennassa, selventää Leppilampi.
Suomen liikennejärjestelmän hiili- ja luontojalanjälki tullaan laskemaan käyttämällä Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomissa kehitettyä Biovalent-laskentamenetelmää. Laskenta toteutetaan monitieteisen Kestävyysmurros-tutkijakoulun väitöskirjatutkimuksena. Osana tutkimusta analysoidaan lisäksi keinoja liikennejärjestelmän jalanjälkien pienentämiseksi.
Panelistit pohtivat kestävän liikennejärjestelmän saavuttamista
Kaikille avoin ja ilmainen kollokvio, jossa Suomen liikennejärjestelmän hiili- ja luontojalanjäljen laskennan tietotarpeet –raportti julkaistaan, järjestetään Jyväskylän yliopistolla keskiviikkona 9.4.2025 klo 12:15-14:00. Tilaisuutta on mahdollista seurata etäyhteydellä Yle Areenan kautta.
- Kollokviossa esitellään Suomen liikennejärjestelmän hiili- ja luontojalanjäljen laskennan tietotarpeet -raportin keskeisimmät sisällöt. Tämän jälkeen paneelikeskustelussa paneudutaan Suomen liikennejärjestelmän kestävyyden nykytilaan ja siihen, kuinka kestävää liikennejärjestelmää on mahdollista edistää, selventää projektitutkija Essi Järvinen Jyväskylän yliopistosta, joka toimii myös tapahtuman alustajana ja raportin esittelijänä yhdessä Leppilammen kanssa.
Panelisteina ovat liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Outi Ampuja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori ja Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho, liikenne- ja viestintäministeriön liikeneuvos Tuuli Ojala ja ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä.
Suomen liikennejärjestelmän hiili- ja luontojalanjäljen laskennan tietotarpeet –raportti on luettavissa osoitteessa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0591-1
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Venla Leppilampi, venla.a.leppilampi@jyu.fi, +358503139511
Projektitutkija Essi Järvinen, essi.k.jarvinen@jyu.fi, +358504671623
Tutkijatohtori Sami El Geneidy, sami.s.elgeneidy@jyu.fi, +358 40 532 9892
Professori Janne Kotiaho, janne.kotiaho@jyu.fi, +358 50 594 6881
Erityisasiantuntija Hanna Strömmer, Traficom, hanna.strommer@traficom.fi, 029 534 7053
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme