Korkeakoulujen ja lukioiden välisen yhteistyön odotukset korkealla mutta eivät aina kohtaa

Tutkimuksessaan Joni Rajala on haastatellut opiskelijoita, opettajia, opinto-ohjaajia ja muita toiminnasta vastaavia tahoja Oulun seudun lukioista ja korkeakouluista.

-Kaikilta haastatelluilta olen selvittänyt, mitä he odottavat yhteistyöltä, mitä he ovat siitä aikaisemmin saaneet, ja mitä he näkevät muiden saavan yhteistyöstä. Tulokset keskittyvät pääasiassa tietojenkäsittelyn, ohjelmistokehityskoulutuksen markkinointiin ja yhteistyömuotoihin. Tästä huolimatta tulokset ovat joissain määrin siirrettävissä myös muiden alojen toimintoihin, sillä tutkimus tarkastelee yhteistyötä organisaatioiden välisen yhteistyön näkökulmasta, hän kertoo tutkimuksestaan.

-Haastatteluaineisto kerättiin vuosina 2020-2023, mutta haastattelut perustuvat pidemmän aikavälin kokemuksiin, jolloin koronavuosien erikoisolojen vaikutuksia on pyritty vähentämään. Etäopetusta on kuitenkin ollut Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelman yhteistyömalleissa jo aikaisemminkin, taustoittaa tutkimusta ohjannut professori Netta Iivari INTERACT-tutkimusyksiköstä.

Väitöskirjan tutkimusaineisto osoittaa, että kaikki tahot ovat selkeästi kiinnostuneita yhteistyöstä, mutta organisaatioiden eriävät tarpeet ja sisäiset kiireet haittaavat pitkäjänteisen yhteistyön rakentamista. Toteutetut ohjelmat halutaan kohdistaa eri opiskelijoihin, työmäärää ei haluta lisätä eikä tietokaan aina kulje oppilaitosten välillä. Onnistuneitakin yhteistyöratkaisuja on, mutta ne ovat yleensä työläämpiä tai yhtä korkeakoulun tutkimusohjelmaa laajempia.

-Eriävät tarpeet koskevat lähinnä opiskelijoita. Korkeakoulut ovat kiinnostuneet yhteistyöstä lähinnä hyvien ja motivoituneiden opiskelijoiden rekrytointityökaluna tai tutkimusmateriaalina. Lukion puolelta halutaan taas heikommille opiskelijoille jotain motivaatiota kasvattavaa tekemistä tai tukea opettajan työhön. Aikataulullisia ongelmia on ilmaistu molemmista päistä, mutta lukiossa varsinkin oli ongelmia mahduttaa lukujärjestykseen mitään uutta ja ylimääräistä. Joissain lukioissa korkeakouluyhteistyöhön oli varattu aikaa viikoittaisesta lukujärjestyksestä, jolloin ajan käytön ongelmat oli siten ratkaistu, Rajala esittelee keskeisiä tutkimustuloksiaan ja jatkaa.

 -Lukio-opettajat olivat myös huolissaan siitä, kerkeävätkö lukiolaiset osallistua yliopiston järjestämiin yhteistyömuotoihin edes vapaa-ajallaan. Lukiolaisten kiinnostus lukioajan ulkopuoliseen toimintaan olikin täysin riippuvainen heidän omasta harrastuneisuudestaan. Yhteistyömallien rakentaminen valmiiksi innokkaille opiskelijoille voi olla hyödyllistä yhteiskunnallisesta opintoputken näkökulmasta, mutta yksittäisellä opinto-ohjelmalla ei välttämättä ole suurta intoa markkinoida itseään vain opiskelijoille, jotka olisivat hakemassa opiskelemaan ilman markkinointiakin.

Filosofian maisteri Joni Rajala väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 11.4.2025. Tietojenkäsittelytieteen väitöskirjan otsikko on Yliopistomarkkinointi ilman yleisöä ei kannata: Yliopiston järjestämän lukiomarkkinoinnin toimijoiden havaitsema ja odottama arvo (University Marketing without an Audience Is Futile: Value Perceptions and Expectations by Actors in University ICT Outreach Programmes for Upper Secondary Schools). Vastaväittäjänä toimii professori  Samuli Pekkola Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Netta Iivari Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa kello 12 Linnanmaalla salissa IT116.