Taidetestaajien hyvä käytös herättää kiitosta

Taidetestaajat-ohjelma vie kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset taidevierailulle osana koulupäivää. Kuluvan lukuvuoden aikana vierailuja on tehty jo 128 000. Syksyllä 2024 mediassa heräsi keskustelu taidetestaajien häiriökäyttäytymisestä taidevierailulla. Tämän jälkeen toimenpiteitä on tehty paljon, ja kevää 2025 aikana ongelmia on ollut selvästi aiempaa vähemmän.

Taidetestaajat-ohjelman päällikkö Joonas Keskinen kertoo, että Taidetestaajat-vierailun aikana niin nuoret kuin taidetoimijatkin ovat usein uuden äärellä.

“Siinä missä nuorilla ei aina ole sisäisiä malleja taide-elämyksessä käyttäytymiseen, myöskään taidetoimijoilla ei välttämättä ole tietoa siitä, millainen reagointi on nuorille tyypillistä ja mitä heiltä voi odottaa”, kertoo Keskinen.

Joskus taidevierailun eri osapuolten erilaiset lähtökohdat aiheuttavat yhteentörmäyksiä. Usein kuitenkin Taidetestaajat-vierailusta tulee kahdeksasluokkalaisten ja taidetoimijoiden keskinäinen kohtaamisen hetki, jossa yhteinen kokemus jaetaan ja kaikki saavat toisiltaan. Tästä esimerkin kertoo Oulun taidemuseon museolehtori Eerika Arposalo, joka on tänä keväänä nähnyt nuoria taidetestaamassa museon Maja-näyttelyä.

“Meillä ryhmät jaettiin kahteen porukkaan, eli joukkiot olivat verrattain pieniä. He pysyivät usein olosuhteidenkin vuoksi aikuisia lähellä ja samassa taikapiirissä. Nuoret innostuivat toiminnallisista hetkistä ja reflektoivat ihanasti ja kauniisti kokemaansa. Pysähdyimme ihailemaan heitä monessa kohtaa”, kertoo Arposalo.

Valmistelu virittää kokemuksen äärelle

Keskisen mukaan nuorten virittäytyminen taidevierailun taajuudelle on tärkeää. 

“Eniten taidekokemuksesta saadaan irti silloin, kun huolellisesti suunnitellut ennakkotehtävät eli etkot on luokassa tehty. Useimmiten tästä vastuu lankeaa opettajalle”, Keskinen kertoo.

Etkot voidaan tehdä myös taidevierailun yhteydessä. Seinäjoen kaupunginorkesterissa Taidetestaajat-vierailut alkoivat sujua paremmin, kun syksyllä 2024 konsertit ruvettiin aloittamaan pienellä yhteistilaisuudella konserttietiketistä.

“Kerroimme, miten juttelu häiritsee ja miten musiikkiin voi uppoutua vaikka laittamalla silmät kiinni, mikäli siltä tuntuu. Painotimme, että on täysin normaalia, että nämä asiat ovat uusia, koska suurin osa ei ole konsertissa aikaisemmin ollut”, kertoo Seinäjoen kaupunginorkesterin intendentti Heli Lahti ja jatkaa, että konserttietiketti rauhoitti tunnelmaa salissa silmin nähden verrattuna edellisen kauden konsertteihin.

Seinäjoelta löytyy tältä kaudelta myös toinen erityisen hyvä kokemus ennakkovalmistelun onnistumisesta. Seinäjoen kaupunginteatterin Seili-musikaalin valikoituminen taidetestauskohteeksi puhutti jo etukäteen, sillä raju tarina käsittelee Seilin saarelle sata vuotta sitten sijoittunutta mielisairaalaa ja saarelle joutuneiden naisten asemaa. Teatterikuraattori Jelena Jokelin kuvaa kokemusta Seilin esittämisestä taidetestaajille huikeaksi.

“Salissa pidetyt etkot eli alkujuonnot ovat rauhoittaneet luokat bussimatkojen jälkeisistä jännityksistä ja levottomuuksista, ja esityksen alkuun on lähdetty rauhallisina ja hiljaisina. Sitten on esitys hoitanut loput. Jengi on katsonut esitykset intensiteetillä ja myötäeläen. Esityksen jälkeen jatkot ovat kivasti herättäneet oppilaat esityksen kuplasta”, Jokelin kertoo ja kehuu vuolaasti sekä nuoria että opettajia, jotka ovat valmistelleet luokkansa esitykseen upeasti.

“Olen ollut aivan superliikuttuneessa tilassa, ja näyttelijöitäkin on lavalla liikuttanut nuorten myötäeläminen”, Jokelin kertoo.

Oppilaiden virittelyn lisäksi myös taidetoimijan kannattaa virittäytyä taidetestaajien taajuudelle. Suomalaisen barokkiorkesterin eli FiBOn Anni-Kaisa Haukka kertoo kasiluokkalaisten olevan barokkiorkesterille oikein kiva yleisö, kun heiltä ei lähtökohtaisesti odoteta samanlaista käytöstä kuin keskimääräiseltä, klassiseen musiikkiin tottuneelta iltakonserttiyleisöltä. 

“Mielestäni onnistuimme kohtaamaan kasiluokkalaiset konserttivieraina neutraalisti, avoimin ja uteliain mielin. Oli hauskaa ja mielenkiintoista huomata, kuinka keskenään erilaisia yleisöt olivat”, Haukka kertoo.

“Hämmentävää mutta toivoa luovaa”

Useilla kausilla nykysirkuksen parissa taidetestaajien kanssa työskennellyt, nyt Fragile-sirkusesityksessä mukana ollut yleisötyöntekijä Pisko Aunola kertoo, että nuoret ovat olleet kaudesta toiseen ihania, vaikka he eivät aina reagoisikaan esitykseen aivan taiteilijoiden toivomalla tavalla. Hän myös kokee merkitykselliseksi tarjota nuorille monipuolisia taidekokemuksia, myös niitä herkempiä teoksia. 

“Kokemus voi avata nuoressa jotain, jolla oikeasti voi olla kauaskantoisia seurauksia. Nuorten kohtaaminen aidosti, arvostavasti, mielenkiinnolla ja uteliain asentein on tosi tärkeää. Kevään 2025 aikana kohtaamiset taidetestaajien kanssa olivat todella ihania, hauskoja, koskettaviakin. Kysymykset ja kommentit nuorilta olivat fiksuja ja avartavia. Yhtä nuorta lainatakseni: hämmentävää, mutta toivoa luovaa! Yhteinen ihmettely taiteen äärellä on minulle taidekentän toimijana kiinnostavaa niin ammatillisesti kuin inhimillisestikin”, Aunola kertoo.

Taidetestaajat-ohjelman päällikkö Joonas Keskinen samaistuu kokemukseen.

“Taidetestaajat-kokemus on parhaimmillaan silloin, kun taiteilijat ja nuoret malttavat pysähtyä toistensa äärelle. Miltä minusta tuntuu, miltä sinusta tuntuu? Taidetestaajat-ohjelma onkin paitsi kulttuuri- ja taidekasvatusta, myös kansalaistaitoja ja ihmisenä kasvamista”, toteaa Keskinen.

Taidetestaajat-ohjelma toimii yksityisten säätiöiden, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin tuella. Säätiöt ovat luvanneet rahoittaa ohjelmaa kevääseen 2027 asti, jonka jälkeen rahoitusvastuun olisi siirryttävä valtiolle.