Kurkista Planktonkameraan ja seuraa Itämeren mikroskooppisia planktonleviä
Suomen ympäristökeskus ja WWF tarjoavat mikroskooppisia näkymiä Itämeren planktoneliöstöön WWF:n Luontoliven planktonkamerassa 14.–15.4.2025. Planktonlivessä nähdään ainutlaatuista kuvavirtaa Saaristomereltä, Utön ilmakehän- ja merentutkimusasemalta, jossa tutkimusmikroskooppi kuvaa meriveden luontaista planktonlajistoa.
WWF avaa uuden livelähetyksen yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. WWF:n Luontoliven planktonkamera kuvaa pysäytyskuvia planktonlevistä jatkuvana, noin sekunnin välein vaihtuvana kuvavirtana. Kamera näyttää juuri sillä hetkellä Utön alueella elävää planktonlajistoa. Planktonlevien jatkuva kuvaaminen niin kuin ne luonnossa esiintyvät on tutkimusmenetelmänä uusi ja ainutlaatuinen.
”Planktonliven avulla haluamme nostaa esiin levien tärkeää roolia ja myös kauneutta. Yleensä ne tunnetaan vain ikävistä puolista, kuten Itämeren sinileväkukinnoista. Planktonlevät ovat kuitenkin koko maapallon elämän kannalta äärimmäisen tärkeitä. Ne tuottavat noin puolet ilmakehän hapesta ja vastaavat lähes yhtä suuresta osuudesta hiilidioksidin sidonnasta”, sanoo tutkija Kaisa Kraft Suomen ympäristökeskuksesta.
”Halusimme WWF:ssä tarjota Luontoliven katsojille jotakin uutta ja ihmeellistä, mitä paljain silmin ei kykene näkemään. Sinileviä lukuun ottamatta pienen pienet planktonlevät ovat suurimmalle osalle meistä täysin tuntemattomia. Planktonliven avulla pääsemme tutustumaan tähän tuntemattomaan maailmaan”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.
Planktonlevien kevätkukinta on meren vuotuisen ravinnekierron merkittävin tapahtuma.
”Se käynnistää Itämeren ekosysteemin kasvukauden. Keväällä levämäärät ovat itse asiassa huomattavasti suurempia kuin kesällä”, kertoo erikoistutkija Katri Kuuppo Suomen ympäristökeskuksesta.
Talven aikana meren pintakerrokseen kertyy runsaasti leville käyttökelpoisia ravinteita. Keväällä, kun valon määrä lisääntyy, planktonlevien kasvu käynnistyy. Muutamassa viikossa panssarisiimalevien ja piilevien määrä moninkertaistuu. Kukinnan loppuessa levät vajoavat pohjaan, ja niiden mukana energia siirtyy pohjaeliöstön käyttöön.
Planktonkameralla tutkitaan eri levälajien ja lajiryhmien esiintymistä ja runsautta ympäri vuoden. Esimerkiksi sillä, mikä lajiryhmä on kevätkukinnan aikana vallitseva, on suuri merkitys hiilenkierron kannalta.
”Aiempien tutkimusten mukaan panssarisiimalevät saattavat runsastua ilmastonmuutoksen myötä, mutta vasta kameran avulla pystymme oikeasti seuraamaan kevätkukintaa koko sen keston ajan ja arvioimaan lajiryhmien runsautta. Sinilevän suhteen on erittäin mielenkiintoista nähdä, pärjääkö Itämeren sinilevälajeista tulevaisuudessa parhaiten levämyrkkyjä useammin tuottava Nodularia-sinilevä vai kenties joku muu, vähemmän haitallinen sinilevälaji”, kertoo Kaisa Kraft.
Asiantuntijat vastaavat yleisökysymyksiin Planktonstudiossa
Mitä haluat tietää planktonista ja Itämerestä? Tule mukaan oppimaan! Planktonstudiossa asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin tiistaina 15.4. 2025 klo 14–15. Lähetä kysymyksesi verkkosivulla https://wwf.fi/luontolive/plankton/ olevalla lomakkeella livekameran avauduttua.
Planktonstudion asiantuntijoina ovat Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Katri Kuuppo, Kaisa Kraft ja Seppo Knuuttila sekä WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska. Keskustelua vetää viestinnän asiantuntija Juho Talja WWF:stä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suomen ympäristökeskus:
tutkija Kaisa Kraft, p.0295 251 970, etunimi.sukunimi@syke.fi
viestintäasiantuntija Eija Järvinen, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
WWF Suomi:
viestinnän asiantuntija Riikka Kaartinen, p. 040 4809 236, etunimi.sukunimi@wwf.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 14.–18.4.202510.4.2025 09:14:10 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Syreläget i Finska viken var bra i januari2.4.2025 08:40:00 EEST | Pressmeddelande
Observationerna under havsforskningsfartyget Arandas resa i januari visade att syreläget i Finska viken var bättre än under de fem senaste vintrarna. Syreläget i Bottenhavets djupområden är fortfarande relativt bra, men det försämras gradvis. Fosfor strömmar till Bottniska viken från huvudbassängen och den syns i havsområdet som höjda halter.
Good oxygen situation in the Gulf of Finland in January2.4.2025 08:40:00 EEST | Press release
Observations made during the January expedition of the marine research vessel Aranda showed that the oxygen situation in the Gulf of Finland was the best in the last five winters. While the oxygen situation in the deeps of the Bothnian Sea remains reasonably good, it is deteriorating gradually. Phosphorus flows into the Gulf of Bothnia from the main basin, increasing concentrations in this sea area.
Suomenlahden tammikuinen happitilanne hyvä2.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Selkämeren syvänteiden happitilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, mutta vähitellen heikkenevä. Pohjanlahdelle virtaa fosforia pääaltaalta, ja se näkyy merialueella pitoisuuksien kohoamisena.
Viikkokatsaus 31.3.–4.4.202527.3.2025 09:53:54 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme