Urheiluseuraharrastaminen siirtyy sukupolvelta toiselle
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuore tutkimus osoittaa, että vanhempien lapsuuden aikainen urheiluseuraharrastaminen on yhteydessä heidän lastensa liikuntaharrastuneisuuteen. Erityisesti vanhempien aktiivisuus urheiluseurassa 9-vuotiaana ennusti lasten urheiluseuraharrastamista 9–12 vuoden iässä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1980–1992 lapsuutta ja nuoruutta eläneiden vanhempien urheiluseuraharrastamista ja sen yhteyttä heidän lastensa harrastuneisuuteen vuosina 2018–2020. Tutkimuksen tarkoituksena oli valottaa tekijöitä, jotka ovat yhteydessä liikunnallisen elämäntavan muotoutumiseen suomalaisessa väestössä.
Havaittu sukupolvien välinen yhteys liikuntaseuraharrastamisessa oli riippumaton lasten sukupuolesta, painoindeksistä, kroonisista sairauksista, sisarusten määrästä, asuinalueesta sekä vanhempien koulutuksesta tai tulotasosta.
”On mielenkiintoista, että esimerkiksi perheen koko ja taloudellinen tilanne eivät heikentäneet urheiluseuraharrastuneisuuden välisiä yhteyksiä sukupolvien välillä lapsuudessa”, yliopistotutkija Kaisa Kaseva Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisesti tiedekunnasta sanoo.
Nuoruudessa yhteys heikkenee
Vaikka yhteys liikuntaseuraharrastuneisuudessa sukupolvien yli oli selkeä lapsuudessa, se ei enää ollut yhtä vahva myöhemmässä nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa.
Tämä voi johtua siitä, että tässä ikävaiheessa monet muutkin aktiviteetit houkuttelevat nuoria, ja vanhempien näkemysten lisäksi vaikuttavat kavereiden mielipiteet. Lisäksi urheiluseuraharrastaminen voi muuttua vaativammaksi ja kilpailullisemmaksi, minkä vuoksi osa nuorista saattaa keskeyttää seuraharrastamisen.
“Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että systemaattista harjoittelua tai kilpailuja tulisi seuratoiminnassa vähentää”, Kaseva huomauttaa. "Näiden oheen kannattaa kuitenkin jatkaa myös kevyempien, mahdollisesti lähinnä hauskanpitoon liittyvien aktiviteettien kehittämistä mahdollisimman monen nuoren motivoimiseksi.”
Tukea perheille ja urheiluseuraharrastamiselle
Tutkimus korostaa, että vanhempien urheiluseuraharrastuneisuuden tukeminen voi olla avainasemassa liikunnallisen elämäntavan edistämisessä.
“Erityisesti kouluikäisten lasten vanhempien myönteisiä asenteita urheiluseuraharrastamista ja liikkumista kohtaan tulisi vahvistaa, sillä ne voivat vaikuttaa siihen, millaisia aktiviteetteja vanhemmat tarjoavat ja organisoivat lapsilleen”, Kaseva korostaa. ”Suoraan lapsille suunnattujen liikuntainterventioiden kehittämistä on myös hyvä jatkaa."
"Kun tiedämme, että vanhempien urheiluseuraharrastaminen voi siirtyä eteenpäin, voidaan toivoa, että nykyisten kouluikäisten lasten urheiluseuraharrastuneisuus siirtyisi taas tuleville sukupolville.”
Tutkimus on osa vuonna 1980 käynnistettyä Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -pitkittäistutkimusta, jota laajennettiin kolmen sukupolven tutkimukseksi viimeisimmässä seurannassa vuonna 2018. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin kahdelta sukupolvelta kerättyä kyselyaineistoa urheiluseuraharrastamisesta sekä harrastamiseen liittyvistä sosiodemografisista ja -ekonomisista tekijöistä.
Julkaisu on luettavissa osoitteessa: https://journals.humankinetics.com/view/journals/jpah/aop/article-10.1123-jpah.2024-0368/article-10.1123-jpah.2024-0368.xml
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Kaisa Kaseva,
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta
ja Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
kaisa.kaseva@helsinki.fi
+358443077737
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme