Oma Häme kehittää varautumistaan yhteistyöllä – varautumisen seminaari kokosi asiantuntijat yhteen

– Jokainen ajatus varautumisesta parantaa kriisinkestävyyttä ja jokainen työntekijä on varautumisen avaintekijä, näillä sanoilla Oma Hämeen valmiuspäällikkö Tatu Pulkkinen hyvinvointialueen varautumisseminaarin tiistaina Hämeenlinnassa.

HAMK:in Visamäen kampuksella 8.4. järjestetty seminaari kokosi yhteen noin 140 henkilöä hyvinvointialueelta, Kanta-Hämeen kunnista, yrityksistä, oppilaitoksista ja järjestöistä. Seminaarin tarkoituksena oli tarjota osallistujille tietoa ja näkökulmia tämänhetkiseen turvallisuustilanteeseen, henkiseen ja materiaaliseen varautumiseen, kyberturvallisuuteen ja terveydenhuollon huoltovarmuuteen. 

Hyvinvointialueilla, kuten muillakin julkisilla toimijoilla, on lakisääteinen velvoite varautua mahdollisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen varautumisen ja valmiussuunnittelun periaatteet on helmikuussa hyväksytty aluevaltuustossa.

Valmiussuunnittelulla turvataan hyvinvointialueen kyky reagoida häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Varautumista ja valmiussuunnittelua Oma Hämeessä koordinoi valmiusyksikkö, joka vastasi myös tiistaisesta seminaarista.

Seminaarissa nousi useissa puheenvuoroissa esiin ennakoinnin ja suunnittelun tarpeellisuus. Kriiseihin varautuminen ei voi olla kuitenkaan vain suunnitelmia paperilla – työtä on tehtävä konkreettisesti ja häiriötilanteissa toimimista on harjoiteltava. 

– Kun on valmis toimintamalli, on helpompi soveltaa sitä kuin aloittaa tyhjästä häiriön tai kriisin keskellä, muistutti valmiuspäällikkö Pulkkinen.

Sote-alueet kriisien etulinjassa

Yksi seminaarin pääpuhujista oli Sini Hyvönen Sisä-Suomen sote-valmiuskeskuksesta ja Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Hän muistutti, että hyvinvointialueet ovat kriisien hoidossa keskiössä.

– Hyvinvointialueilla on merkittävä rooli kriiseissä ja niistä palautumisessa. Tämä tulee meille luonnostaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden kautta.

Suomessa toimii viisi sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskusta, jotka vahvistavat kansallista varautumista ja parantavat yhteiskunnan valmiutta vastata erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Oma Häme kuuluu Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kanssa Sisä-Suomen valmiuskeskuksen alle.

Hyvinvointialueiden on varauduttava esimerkiksi pandemiaan, laajoihin sähköhäiriöihin ja kyberhyökkäyksiin. Lisäksi sote-palvelut ja pelastuslaitos ovat avaintoimijoita monissa kansallisesti tunnistetuissa poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi laajamittainen maahantulo, sotilaallisen voiman käyttö, terrorismi tai CBRN-uhat (kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat). 

Seminaarin muut puhujat herättivät uusia ajatuksia valmiuspäällikössä. 

– Jäin pohtimaan yksilöiden merkitystä kyberturvallisuuden näkökulmasta ja sitä, miten meidän pitäisi kouluttaa ihmisiä parempiin, tietoturvallisiin työskentelytapoihin. Esimerkiksi kalastelusimulaatiot ovat hyvä tapa opettaa henkilöstöä tunnistamaan viestit, joiden linkkejä ei kannata avata, Sini Hyvönen pohtii.

Kyberuhkia vai oikeita uhkia? 

Everstiluutnantti Markus Wahlsteinin puheenvuoro tarjosi osallistujille näkökulman sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuudesta. ​

Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja esitteli Ukrainan tilanteesta tehtyjä havaintoja. Wahlsteinin mukaan Ukrainassa muhi taustalla monia vuosia ilmiöitä, jotka vaikuttivat maan kokonaisturvallisuuteen ja ihmisten elämään. Pitkään kehittynyt kriisi muuttui sodaksi lopulta. poliittisella päätöksellä. Ukrainassa tapahtuneesta voidaan ottaa Suomessa opiksi.

– Ollaanko Suomessa laajasti tietoisia informaatiovaikuttamisesta tai siitä, mitä kaikkea kriittisten kohteiden suojaus vaatii? Tukeeko yleinen ilmapiiri sitä, että epäilyttävästä toiminnasta ilmoitetaan viipymättä viranomaisille? Onko kybertila ja luotettava viestinnän varmistaminen viranomaisten hallussa vai olemmeko liikaa kaupallisten toimijoiden varassa, kysyi Wahlstein seminaarin osallistujilta. 

Viranomaisten ja julkisten toimijoiden vastuuta peräänkuulutti myös Kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Matias Mesiä, joka muistutti tietoturvan merkityksestä. 

– Olisi erittäin tärkeää huolehtia perusasiat kuntoon: etäyhteyksien suojaaminen, monivaiheisen tunnistautumisen käyttö, tietojenkalastelun torjunta ja järjestelmäpäivitysten ajantasaisuus. Näillä saa kyberturvallisuutta edistettyä helposti. 

Mesiän mukaan kyberturvallisuuden pitäisi olla ihmisille yhtä helppoa ja itsestään selvää kuin kesärenkaiden vaihto.

Vanhempi varautumissuunnittelija Marjukka Kuittinen Huoltovarmuuskeskuksesta kävi omassa puheenvuorossaan läpi muun muassa terveydenhuollon huoltovarmuuden haasteita. Kuittinen kertoi, että Suomi on verkostoiduttu hyvin, mutta terveydenhuollon materiaaleissa ollaan lähes täysin tuonnin varassa. Siksi toimintaa kehitetään jatkuvasti: harjoituksia, verkostoitumista, vapaaehtoisten koulutusta ja tilannekuvien jakamista.

Osallistujat saivat eväitä omaan työhönsä

Osallistujille seminaaripäivä oli mahdollisuus verkostoitua uusien ihmisten kanssa ja saada ajankohtaiskatsaus varautumiseen niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisesti. Aluepalomestari Laura Lappalainen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo, että päivä toi paljon uutta ajateltavaa. 

– Laaja kattaus sai ymmärtämään entistä paremmin, kuinka suuri kokonaisuus varautuminen on ja miten eri tahot sitä työstävät. Seminaarin eväillä on hyvä palata työpöydän ääreen ja arvioida omia toimia. Ja päivä sisälsi paljon kiinnostavaa myös ihan kansalaisen näkökulmasta, Lappalainen huomauttaa. 

Riihimäen kaupungin valmius- ja turvallisuuspäällikkö Ari Saarinen nostaa esiin tarpeen tiiviimmälle yhteistyölle hyvinvointialueen kanssa.

– Olisi hyvä tehdä vaikka pienemmilläkin ryhmillä voisi tehdä yhteistä valmiussuunnittelua ja työpöytäharjoituksia esimerkiksi evakuointeihin liittyen.

Saarinen kiitteli seminaarin sisältöä ja toivoi sen jatkuvan vuosittain. 

Oma Hämeen rakennuttajapäällikkö Liisa Haakana korosti teknisen varautumisen huomioimista jo suunnittelun alkuvaiheessa.

– Assi-hankkeessa, mikä on tällä hetkellä tärkein hankkeeni, on varauduttu monin eri tavoin sekä pandemiaan, fyysiseen turvallisuuteen ja järjestelmien toiminnan turvaamiseen. Tämä kaikki on vaikuttanut sekä sairaalan suunnitteluun että käytäntöihin työmaavaiheen aikana, Haakana listaa.

Perusterveydenhuollon avopalveluiden tulosalueylihoitaja Auli Anttila kiitteli seminaarin tarjoamia näkökulmia erityisesti kyberuhkien ja ennakoinnin osalta:

– Avainsanoja, jotka jäivät mieleeni, olivat ennakointi, uhkiin varautuminen, systemaattinen harjoittelu, tilannekuvan analysointi – sekä yksikkökohtainen varautuminen, kuten 72 h-valmius, sanoo Anttila.