Lihasmuistille löytyi uusi selitys lihasten proteiineista – voimaharjoittelun vaikutus säilyy jopa yli kaksi kuukautta
Tutkijat selvittivät tuhansien lihasproteiinin määriä lihaksissa ja löysivät niistä uuden mahdollisen selityksen lihasmuistille. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että lihas “muistaa” harjoittelun proteiinitasolla. Muistijälki aiemmasta voimaharjoittelusta säilyy lihasten proteiineissa jopa yli kaksi kuukautta.

Usein ajatellaan, että liikunnan vaikutukset ovat hyvin lyhytaikaisia, ja jo muutaman viikon tauko salilta voi aiheuttaa joillekin stressiä kuihtuvista lihaksista. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tutkimus on kuitenkin osoittanut tämän stressin osittain turhaksi, sillä osa voimaharjoittelun vaikutuksista säilyy lihaksissa jopa kahden kuukauden ajan ja harjoittelutauon jälkeen kehittyminen on nopeaa. Mutta millaiset mekanismit ja muutokset solu- ja molekyylitasolla selittävät lihasmuistia? Tätä tutkijat selvittivät tutkimalla tuhansien lihasproteiinin määriä lihaksissa.
Tutkimuksessa kymmenen viikon voimaharjoittelua seurasi vastaavan pituinen tauko ja sen jälkeen uusi kymmenen viikon voimaharjoittelu. Proteomiikka-menetelmän avulla pystyttiin tutkimaan samanaikaisesti yli 3000 lihasproteiinin määrää käyttäen hyväksi edistynyttä massaspektrometri-laitteistoa.
Harjoittelu tallentuu lihasten proteiineihin
Tutkimuksessa havaittiin kahdenlaisia muutosprofiileja lihasten proteiineissa.
Osa proteiineista muuttui harjoittelun seurauksena, palautui harjoittelutauon aikana harjoittelua edeltävään tilaan ja muuttui jälleen uuden harjoittelujakson aikana vastaavasti kuin ensimmäisellä harjoittelujaksolla. Nämä olivat muun muassa aerobiseen aineenvaihduntaan liittyviä proteiineja.
Toinen joukko proteiineja muuttui harjoittelun seurauksena ja säilyi muuttuneena harjoittelutauon aikana ja uuden harjoittelujakson jälkeen. Näiden lukuisien proteiinien joukkoon kuului muun muassa useat kalsiumia sitovat proteiinit, kuten kalpaiini-2, jonka geenissä on hiljattain tunnistettu säilyvän muistijälki harjoittelutauonkin jälkeen.
"Lihasten tumien määrän ja geenien muistijälkien eli epigenetiikan tasolla on aiemmin havaittu pitkäaikaisia, tauonkin jälkeen säilyviä ja mahdollisesti ”lihasmuistia” selittäviä vasteita", kertoo tutkimuksen päätutkija, liikuntafysiologian professori Juha Hulmi liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
"Nyt osoitimme ensimmäistä kertaa, että lihas ”muistaa” proteiinienkin tasolla aiemman voimaharjoittelun ainakin kahden ja puolen kuukauden ajan."
"Eli vaikka lihakset kuihtuvatkin lopulta takaisin alkuperäiseen kokoonsa pitkän harjoittelutauon aikana, lihaksissa säilyy muistijälki aiemmasta harjoittelusta. Tämä saattaa helpottaa harjoittelun uudelleenaloittamista", Hulmi selventää.
Tutkimus on osa laajempaa TraDeRe -tutkimushanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemia ja jota johtaa (PI) valmennustieteen apulaisprofessori Juha Ahtiainen yhteistyössä Juha Hulmin (Co-PI) kanssa.
Tutkimuksen osaraportti toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tutkittavina oli nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä suomalaisia miehiä ja naisia, jotka olivat fyysisesti melko aktiivisia, mutta heillä ei ollut aikaisempaa kokemusta systemaattisesta voimaharjoittelusta. Proteomiikka-analyysit tehtiin 116 lihasnäytteestä Helsingin yliopistossa tutkimusjohtaja Markku Varjosalon laboratoriossa.
Tutkimus on julkaistu Journal of Physiology -lehdessä. Tutkimusta rahoittivat Renaissance Periodization, Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka, Suomen Akatemia ja Suomen Urheilututkimussäätiö.
Alkuperäinen tutkimus
Juha J. Hulmi, Eeli J. Halonen, Adam P. Sharples, Thomas M. O'Connell, Lauri Kuikka, Veli-Matti Lappi, Kari Salokas, Salla Keskitalo, Markku Varjosalo, Juha P. Ahtiainen.
Human skeletal muscle possesses both reversible proteomic signatures and a retained proteomic memory after repeated resistance training
Tutkimus on luettavissa verkossa tästä linkistä.
Lisätietoja
Professori Juha Hulmi
juha.hulmi@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme