Sota Sudanissa on jatkunut kaksi vuotta – 60 prosenttia väestöstä tarvitsee humanitaarista apua

Sudanin armeijan (SAF) ja puolisotilaallisten RSF-joukkojen välinen tuhoisa sota on runnellut Sudania kahden vuoden ajan. Eniten sodasta kärsivät ihmiset, jotka joutuvat pommitusten keskelle ja ovat ilman riittävää ruokaa, terveydenhuoltoa sekä muita elintärkeitä peruspalveluita. Noin neljäsosa maan asukkaista, 13 miljoonaa ihmistä, on joutunut pakenemaan kodeistaan. 60 prosenttia maan 50 miljoonasta asukkaasta tarvitsee humanitaarista apua.

”Sodan osapuolet eivät ainoastaan jätä suojelematta siviilejä, vaan he aktiivisesti lisäävät siviilien kärsimystä”, sanoo hätäavun koordinaattori Claire San Filippo. ”Kaikkialla Sudanissa on valtavasti kiireellisiä tarpeita. Miljoonat ihmiset ovat lähes täysin ilman humanitaarista apua, terveydenhuoltoon ja hoitohenkilökuntaan kohdistetaan hyökkäyksiä, eikä kansainvälinen humanitaarinen järjestelmä pysty toimittamaan edes murto-osaa siitä avusta, mitä Sudanissa tarvitaan.” 

Huhtikuun 2023 jälkeen yli 1,7 miljoonaa ihmistä on hakeutunut sairaaloihin, terveydenhuoltolaitoksiin ja liikkuville klinikoille, joita Lääkärit Ilman Rajoja tukee tai joissa järjestö työskentelee. Yli 320 000 ihmistä on otettu vastaan järjestön päivystyksissä. 

Hyökkäyksiä terveydenhuoltoon

Yli 70 prosenttia sodan koettelemilla alueilla sijaitsevista terveydenhuoltolaitoksista on suljettu tai toiminnassa vain osittain. Tämän vuoksi miljoonat ihmiset ovat jääneet ilman välttämätöntä terveydenhoitoa keskellä yhtä maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. 

Sodan alkamisen jälkeen Lääkärit Ilman Rajoja on dokumentoinut yli 80 väkivaltaista hyökkäystä, jotka ovat kohdistuneet järjestön henkilökuntaan, infrastruktuuriin, ajoneuvoihin ja tarvikkeisiin. Klinikoita on ryöstetty ja tuhottu, lääkkeitä varastettu ja terveydenhuollon työntekijöitä pahoinpidelty, uhkailtu tai tapettu.   

”Rakennuksia tuhottiin, jopa sänkyjä ryöstettiin ja lääkkeitä hävitettiin. Kaukaa katsottuna rakennus näytti sairaalalta, mutta kun sinne astui sisään, se oli ruohon valtaama ja lähinnä käärmeiden suojapaikka”, kuvaili Muhammad Yusuf Ishaq Abdullah, terveyden edistämisestä vastaava työntekijä, Tawilan sairaalaa sen jälkeen, kun sinne oli hyökätty ja se oli ryöstetty kesäkuussa 2023. 

Näiden hyökkäysten on loputtava. Sodan osapuolten on varmistettava siviilien, humanitaarisen henkilöstön ja lääkintähenkilöstön suojelu. 

Väkivaltaa, nälänhätä ja useita terveyshätätiloja

Viimeisen kahden vuoden aikana sekä RSF että SAF ovat toistuvasti pommittaneet umpimähkäisesti tiheään asuttuja alueita. RSF-joukot ja sen liittolaiset ovat käyttäneet systemaattisesti seksuaaliväkivaltaa, sieppauksia, joukkomurhia, avustusten ryöstämistä ja terveydenhuollon tilojen miehittämistä sodankäynnissä. Molemmat osapuolet ovat tuhonneet elintärkeää infrastruktuuria ja estäneet humanitaarisen avun toimittamista. 

Väkivallan lisäksi Sudania runtelee laajalle levinnyt nälänhätä. Nälänhätä julistettiin ensimmäisen kerran elokuussa 2024 Zamzamin pakolaisleirillä. Sittemmin nälänhätä on levinnyt kymmenelle muulle alueelle. Seitsemäntoista aluetta on nälänhädän partaalla. Sadat tuhannet ihmishenget ovat vaarassa. Lääkärit Ilman Rajoja tuki maaliskuussa 2025 rokotuskampanjoita alle kahden vuoden ikäisille lapsille Etelä-Darfurissa. Yli 17 000 lasta tutkittiin rokotusten yhteydessä aliravitsemuksen varalta. 7 prosenttia tutkituista lapsista kärsi välitöntä hoitoa vaativasta akuutista aliravitsemuksesta ja yli kolmasosa akuutista aliravitsemuksesta. 

Sudanissa on samanaikaisesti useita terveyshätätiloja. Lääkärit Ilman Rajoja on hoitanut yli 12 000 potilasta, myös lapsia, väkivallan aiheuttamien vammojen vuoksi. Sudanissa on myös käynnissä yksi maailman pahimmista äitiys- ja lapsiterveyskriiseistä. Monet Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön tukemille klinikoille hoitoon hakeutuneet raskaana olevat tai imettävät naiset kärsivät akuutista aliravitsemuksesta.  

”Tuhkarokko, kolera ja kurkkumätä leviävät huonojen elinolojen ja keskeytyneiden rokotuskampanjoiden vuoksi. Seksuaaliväkivallasta selviytyneille on tarjolla tuskallisen vähän mielenterveyspalveluita ja hoitoa. Nämä samanaikaiset terveyshätätilat heijastavat paitsi sodan raakuutta myös romahtaneen terveydenhuollon ja riittämättömän humanitaarisen avun seurauksia”, sanoo hätäavun koordinaattori Marta Cazorla. 

Lähestyvä sadekausi uhkaa pahentaa tilannetta

Lääkärit Ilman Rajoja varoittaa lähestyvän sadekauden seurauksista. Sadekausi uhkaa pahentaa jo ennestään katastrofaalista tilannetta, sillä se katkaisee huoltoreittejä, monet alueet jäävät tulvien alle ja yhteyksissä on katkoksia. Samaan aikaan nälänhätä, aliravitsemus ja malaria lisääntyvät. Sodan osapuolten on avattava kiireellisesti lisää reittejä humanitaarisen avun toimittamiseksi ennen sadekauden alkua.  

Lukemattomat ihmiset ovat vaarassa jäädä avun ulottumattomiin. Lääkärit Ilman Rajoja kehottaa kaikkia toimijoita, kuten maiden hallituksia, YK:n järjestöjä ja muita avuntarjoajia, lisäämään humanitaarista apua ja varmistamaan, että apu toimitetaan nopeasti pahiten kärsineille ja syrjäisille alueille.