Helsingin yliopisto

Mielenterveyshäiriöt vähentävät todennäköisyyttä tulla vanhemmiksi

Jaa

 Uusi tutkimus on havainnut yhteyden yleisten mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen ja ahdistuksen, ja vanhemmaksi tulemisen todennäköisyyden välillä Suomessa.

Tutkimustulokset osoittavat, että sekä miehet että naiset, joilla on diagnosoitu mielenterveyshäiriö, ovat vähemmän todennäköisesti vanhempia verrattuna niihin henkilöihin, joilla ei ole diagnooseja. Vakavista mielenterveyden häiriöistä erityisesti skitsofrenia oli yhteydessä pienempään vanhemmaksi tulemisen todennäköisyyteen.

Myös yleiset mielenterveyshäiriöt, kuten masennus ja ahdistus, vähensivät vanhemmaksi tulemisen todennäköisyyttä. Masennusdiagnoosin saaneet miehet olivat 38% vähemmän todennäköisiä tulemaan isiksi, kun heitä verrattiin miehiin, joilla ei ollut masennusdiagnoosia. Naisten kohdalla masennus liittyi 19% pienempään todennäköisyyteen tulla äidiksi, kun heitä verrattiin naisiin, joilla ei ollut masennusdiagnoosia. Vastaavat erot miesten ja naisten välillä havaittiin myös ahdistuneisuushäiriöiden kohdalla.

– Erot miehien ja naisten välillä oli selviä monien mielenterveyden häiriöiden kohdalla. Miesten todennäköisyys tulla vanhemmaksi oli huomattavasti pienempi kuin naisten,  yliopistotutkija Kateryna Golovina sanoo.

Parisuhde avainasemassa

Tutkimuksessa selvitettiin myös parisuhteen merkitystä mielenterveyshäiriöiden ja vanhemmuuden välisessä yhteydessä. Koska vakaat parisuhteet ovat usein avaintekijä lasten saamisessa, vaikeudet parisuhteen solmimisessa tai ylläpitämisessä voivat osittain selittää mielenterveyshäiriöiden yhteyttä todennäköisyyteen tulla vanhemmaksi.

– Tulos oli selkeä. Mielenterveyshäiriödiagnoosin saaneet miehet asuivat huomattavasti useammin yksin verrattuna mielenterveyshäiriödiagnoosin saaneisiin naisiin, tutkimuksen vastuututkija, apulaisprofessori Christian Hakulinen toteaa.

Mielenterveyspalvelut ovat tärkeitä

Tutkimuksen tulokset korostavat nuorille suunnattujen saavutettavien ja korkealaatuisten mielenterveyspalveluiden tarvetta.

– Hyvin toimivat, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat tärkeitä, jotta nuoret saavat tarvitsemansa tuen sekä hyvinvointinsa että elämän tavoitteidensa, kuten vanhemmuuden, saavuttamiseksi,  Kateryna Golovina sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye