Etla-tutkimus: Lääkkeiden alennetusta verokannasta tulisi luopua – nykyinen järjestelmä hyödyttää ensisijaisesti ulkomaisia lääkeyrityksiä

Petteri Orpon hallitusohjelman yhdeksi tavoitteeksi asetettiin lääke- ja apteekkitalouden uudistaminen Suomessa. Tänään julkaistussa Etla-muistiossa ”Toimivat apteekkimarkkinat edellyttävät sääntelyn kokonaisuudistusta” (Etla Muistio 157) tarkastellaan lääkemarkkinoihin kohdistuvien säästöjen vaikutuksia ja esitetään toimenpidesuosituksia. Muistio perustuu aiemmin julkaistuihin akateemisiin tutkimuksiin.

Suomessa apteekkien lääkemyynnin katteita säännellään lääketaksasääntelyllä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lääkevalmisteiden myyntihinnat ja niistä annettavat alennukset ovat säänneltyjä. Julkinen sektori maksaa lääkekorvausjärjestelmän kautta noin 60 prosenttia lääkkeiden vähittäismyynnin lääkemenoista Suomessa. Apteekkien katteet muodostavat merkittävän osan lääkkeiden vähittäishinnasta, minkä vuoksi lääketaksan leikkaamista on esitetty yhtenä hallituksen säästötoimenpiteenä.

Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että taksaleikkaukset ovat tehottomia, koska lääkeyritykset voivat reagoida niihin nostamalla tukkuhintoja. Taksaleikkauksien sijaan tutkijat esittävät, että tammikuusta 2025 lähtien sovelletusta lääkkeiden alennetusta 14 prosentin arvonlisäverokannasta tulisi luopua.

—   Nykyinen järjestelmä on verotuki, joka hyödyttää ensisijaisesti ulkomaisia lääkeyrityksiä, sillä valtaosa Suomessa myydyistä lääkkeistä tuodaan ulkomailta. Tutkimustulosten perusteella verotuen poistaminen lisäisi verotuloja selvästi enemmän kuin lääkekorvausmenot kasvaisivat. Lääkkeiden kuluttajahintojen nousu on mahdollista kompensoida kuluttajille arvonlisäverotuksesta saadulla verokertymällä, toteaa Etlan tutkija, kauppatieteiden tohtori Jaakko Markkanen.

Apteekkilainsäädäntöä tulisi uudistaa kokonaisuutena

Apteekkimarkkinan eri sääntelymuodot ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa, jolloin yksipuoliset muutokset yhteen toimialan säännellyistä ominaispiirteistä ovat todennäköisesti enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä. Tutkijat muistuttavat, että apteekkisääntelyn uudistamista tulisi tästä syystä tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi apteekkien määrä- ja sijaintisääntelyn vapauttaminen uhkaa laskea valtion verotuloja merkittävästi, jos apteekkien verotusta ei samalla uudisteta.

Määrä- ja sijaintisääntelyn vapauttaminen johtaisi yhteiskunnan kannalta liialliseen apteekkien määrään, mikä laskisi koko toimialan tuottavuutta merkittävästi. Tästä syystä tutkijat ehdottavat, että jos apteekkimarkkinoiden määrä- ja sijaintisäätelyä vapautetaan, apteekkitoimiala tulisi siirtää apteekkiverosta yhteisöverojärjestelmän piiriin.

— Nykyinen liikevaihtoon perustuva apteekkivero ei sovi kilpailulliseen ympäristöön. Jo verojärjestelmän yksinkertaisuuden ja neutraalisuuden valossa yhteisöveroon siirtyminen olisi suositeltavaa, toteaa Etlan Jaakko Markkanen.

Yhteisöveroon siirtymisellä olisi tutkijoiden mukaan monia positiivisia vaikutuksia. Se takaisi riittävän veropohjan vapaan markkinoille tulon tilanteessa ja yhdenmukaistaisi apteekkien verotusta suhteessa muihin toimialoihin. Lisäksi yhteisöveroon siirtyminen mahdollistaisi osakeyhtiömuotoon perustuvan apteekkitoiminnan Suomessa. Tämä sallisi apteekkien ketjuuntumisen, mikä voi nostaa tuottavuutta vähentämällä liiallista markkinoille tuloa. Ketjuuntumisen sallimisen yhteiskunnalliset hyödyt ja haitat voivat kuitenkin riippua muista sääntelytoimista, kuten hintasääntelyn tasosta, tutkijat muistuttavat.

Jokelainen, Antto - Markkanen, Jaakko - Siikanen, Markku - Toivanen, Otto: ”Toimivat apteekkimarkkinat edellyttävät sääntelyn kokonaisuudistusta” (Etla Muistio 157)

Muistio perustuu seuraaviin julkaistuihin tutkimuksiin:

• Jokelainen, A., Markkanen, J., Leppälä, S., Siikanen, M., Sipiläinen, M. & Toivanen, O. (2025). Free Entry and Social Inefficiency in Regulated Pharmacy Markets. VATT Working Papers 172.
• Markkanen, J. (2024). Passthrough of Retail Price Regulation in the Market for Pharmaceuticals. Etla Working Papers no 123.