Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut

Suomessa pesivien valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut keskimääräistä aikaisemmin. Tämänhetkinen lumitilanne on etenkin Itä-Suomessa reilusti viime kevättä vähäisempi ja pellot ovat ajankohdasta poiketen melkein lumettomia. Lumettomuuden vuoksi hanhilla ei ole käytännön estettä siirtyä tavallista pidemmälle ajankohtaan nähden.

BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelun mukaan kevään ensimmäiset kaksi valkoposkihanhea havaittiin poikkeuksellisen aikaisin perjantaina 7.3. Turun Ruissalossa. Lounais- ja Etelä-Suomessa valkoposkihanhien määrät kasvoivat maaliskuussa hitaasti ja ensimmäinen yli sadan hanhen havainto tehtiin torstaina 27.3. Helsingin Vanhankaupunginlahdella, jossa laskettiin yhteensä 116 valkoposkihanhea.

Toistaiseksi suurin muuttoaalto koettiin sunnuntaina 13.4., jolloin muun muassa Helsingissä, Raaseporissa ja Espoossa laskettiin yli 3 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Helsingin Kivikossa laskettiin suurin määrä, 3 630 muuttavaa valkoposkihanhea. Edellispäivänä lauantaina 12.4. Ruotsin eteläkärjen Falsterbossa laskettiin 12 500 itään muuttavaa valkoposkihanhea. Ruotsin valkoposkihanhet muuttivat siis Suomeen asti.

Suurin yksittäinen kerääntymä laskettiin maanantaina 14.4. Pukkilan Kanteleenjärvellä, jossa oli 8 000 yöpyvää valkoposkihanhea. Valkoposkihanhien esiintyminen painottuu ajankohtaan nähden totutusti Lounais- ja Etelä-Suomeen, jossa saapuneet valkoposkihanhet ovat valtaosaksi Suomen omaa pesimäkantaa.

Etelä-Karjalassa suurin laskenta tehtiin maanantaina 14.4. Savitaipaleella, jossa havaittiin 810 muuttavaa ja ruokailevaa valkoposkihanhea. Pohjois-Karjalan suurin havainto tehtiin tiistaina 15.4. Liperin Kontkalassa, jossa havaittiin 194 ruokailevaa valkoposkihanhea.

GPS-lähetinhanhet apuna muuton seurannassa

Aikaisempien vuosien tapaan GPS-lähetinhanhien sijaintitiedot kertovat muuton edistymisestä. Suomen, Saksan ja Alankomaiden Barentsinmeren kannan GPS-lähetinhanhia on jäljellä noin 40 yksilöä. Valtaosa näistä yksilöistä on edelleen talvialueillaan Alankomaiden, Pohjois-Saksan, Tanskan ja Etelä-Ruotsin alueella. Kaksi GPS-lähetinhanhea on ehtinyt jo Viron alueelle.

Kesän 2024 pesintä oli poikkeuksellinen

Viime kesän kylmyys ja myrskyt Barentsinmeren pesimäalueilla vaikuttivat valkoposkihanhien pesimämenestykseen. Alankomaissa ja Pohjois-Saksassa tänä talvena tehtyjen seurantojen tuloksena valkoposkihanhista vain 3 % oli edelliskesänä syntyneitä yksilöitä. Keskimäärin osuus on yli 10 %. Osuus on selvästi pienin 50 vuoden seurannan aikana. Barentsinmeren valkoposkihanhikanta ei ole ainakaan kasvanut edellisvuodesta, ja on muutenkin pysynyt melko vakaana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kannan kooksi on arvioitu noin 1,4 miljoonaa yksilöä.

Suomen oman pesimäkannan koko on ollut viimeisen viiden vuoden ajan laskussa. Viime syksynä BirdLife Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen organisoimassa laskennassa havaittiin 24 500 valkoposkihanhea.

Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistisen katsaus tulevaan säähän:

”Maaliskuu oli Euroopassa ennätyksellisen lämmin, mutta puolentoista viikon kylmä ja vastatuulinen jakso Itämeren piirissä lamautti lähes kaikkien lajien kevätmuuton huhtikuun toisella viikolla. Viime viikonloppuna alkoi uudestaan suotuisa, myötäinen ja lämmin etelänpuoleinen virtaus Suomessa ja hanhien tuloreitillä. Se vehreyttää pellot ja niityt nopeasti hanhien ruokailumaiksi, mikä edistää pääjoukkojen siirtymistä kohti Baltiaa ja Etelä-Skandinaviaa tällä viikolla. Myös Suomeen saapuu tuhansien valkoposkihanhien kärkijoukkoja. Pääsiäisenä sää muuttuu sateiseksi ja tätä viikkoa viileämmäksi, jolloin muutto ei enää ensi viikolla etene yhtä vauhdikkaasti.”

Katso video valkoposkihanhista

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lahivahinkokoordinaattori Joni Kivimäki kertoo videolla valkoposkihanhista ja korvauspäätösmenettelystä.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Edellisvuotiseen tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhien muuton etenemistä talvehtimisalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin pesimäalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen sekä saksalais- ja alankomaalaistutkimusten GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta on rahoittanut ympäristöministeriö ja projektin hanhien liikkeitä pystyy seuraamaan Suomen lajitietokeskuksen sivulta.

Seuraava muuttotiedote julkaistaan tiistaina 29.4.2025.

Lähteet ja linkkejä

• BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
• BirdLife Suomen valkoposkihanhilaskenta (birdlife.fi)
• Christian-Albrechts-Universität zu Kiel (ftz.uni-kiel.de)
• European Goose Management Platform (egmp.aewa.info)
• Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
• Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
• Netherlands Institute of Ekology (nioo.knaw.nl)
• Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
• Trektellen (trektellen.org)
• Välkommen till Artportalen (artportalen.se)