Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä
Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.

Tuore psykologian alan tutkimus osoittaa, että myrkyllisten metallien korkeat kuormitukset sekä äideillä että vastasyntyneillä ovat yhteydessä lapsen varhaiskehityksen ongelmiin.
Tutkimus kohdistui siihen, miten sotaolosuhteissa tapahtuva raskaudenaikainen altistuminen myrkyllisille metalleille vaikuttaa sensomotoriseen, kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen vauvaiässä sekä millainen rooli imetyksellä on altistumisessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin altistumista karsinogeenisille (syöpää aiheuttavat), neurotoksisille (hermoston haittavaikutus) ja teratogeenisille (sikiönkehitystä vahingoittava) metalleille sotaoloissa. Terveydelle haitallisia raskasmetalleja ovat esimerkiksi kromi, volframi, uraani ja elohopea, joiden pitoisuudet mitattiin tutkimuksessa synnyttävien äitien ja vastasyntyneiden hiuksista.
Tutkimustulokset osoittivat, että äitien ja vastasyntyneiden korkeat myrkkymetallipitoisuudet ennustivat vauvan kehitysongelmia 6 ja 18 kuukauden iässä. Vaikeuksia esiintyi vauvojen sensomotorisissa, kognitiivisissa ja sosiaaliemotionaalisissa taidoissa, kuten aistitoimintojen ja liikkumisen hallinnassa, kielellisessä kehityksessä ja tunnesäätelyn oppimisessa.
Sekä äideillä että vastasyntyneillä yhteys havaittiin karsinogeenisille metalleille altistuttaessa. Äideillä lisäksi neurotoksisten metallien ja vastasyntyneillä teratogeenisten metallien korkeat pitoisuudet olivat yhteydessä vauvan kehitysongelmiin.
Sotaoloissa vauva jää paitsi imetyksen hyviltä vaikutuksilta
Ensimmäisten kuuden kuukauden aikana tapahtuvaa imetystä pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, äidin ja lapsen väliselle suhteelle, ja sen katsotaan suojaavan monilta kehitysriskeiltä.
– Sota-alueilla uuden sukupolven teknologian aseiden sisältämät myrkylliset metallit aiheuttavat terveysriskejä siviileille, ja erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja raskaana olevat naiset. Koska imetyksellä on useita suotuisia vaikutuksia, halusimme tutkia sen roolia myrkkymetalleille altistumisessa, toteaa Tampereen yliopiston psykologian emeritaprofessori Raija-Leena Punamäki.
Aiemmin sotaolosuhteissa on tutkittu yksittäisten myrkkymetallien, kuten valkoisen fosforin ja köyhdytetyn uraanin yhteyttä raskauskomplikaatioihin tai vastasyntyneiden terveyteen. Nyt julkaistussa tutkimuksessa äidin ja vastasyntyneen hiusnäytteistä testattiin syntymähetkellä yhteensä 18 myrkyllistä metallia. Tutkimus tuo uutta tietoa vauvaiän kehityksestä sotatraumoja kokeissa perheissä myös analysoimalla imettämisen merkitystä.
Tutkimustulosten mukaan myrkyllisille metalleille altistuminen vaikutti kielteisesti imetykseen. Äidin korkeat karsinogeenisten ja neurotoksisten metallien tasot olivat yhteydessä imetyksen intensiteetin ja keston vähenemiseen. Riittämätön imetys puolestaan vahvisti metallien kielteisiä vaikutuksia vauvojen kehityksessä.
– Aseissa ja pommeissa käytettävät myrkylliset metallit voivat häiritä optimaalista imetystä, joka on yksi luonnollisesti suojaavista toiminnoista vauvaiässä. Tämä vaikutus muistuttaa meitä siitä, että sodan julmuuksien seuraukset eivät rajoitu ainoastaan uhreihin tai eloonjääneisiin, vaan ne voivat siirtyä lapsiin eri reittejä pitkin, myös saastuttamalla heidän elinympäristöään ja estämällä kriittisen ravinnon saannin, tutkijat toteavat.
Varhaisen kehityksen tukea traumaattisissa oloissa
Tutkimukseen osallistui 502 palestiinalaisäitiä ja -vauvaa, jotka asuivat miehitetyn Gazan alueella. Otos edustaa Gazan palestiinalaisaluetta. Äidit pyydettiin mukaan tutkimukseen neljässä synnytyssairaalassa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Gazan alueilta, sekä Gazan kaupungista. Osallistumiskriteerinä oli, että äidit olivat raskaana vuoden 2014 sodan aikana. Kun lapset olivat 6 kuukauden ja 18 kuukauden ikäisiä, tutkijat haastattelivat äitejä ja kartoittivat vauvojen kehitystä perheiden kotona.
Tutkijat pyrkivät tarjoamaan henkilöstölle ja perheille välineitä, joiden avulla tuetaan lapsen kehitystä ja vanhempien voimavaroja sota-alueilla. Tutkimus tuo tietoa erityisesti varhaisen kehityksen tukemisesta traumaattisissa sotaolosuhteissa ja pakolaisperheissä.
– Aseiden sisältämien myrkyllisten metallisen inhimilliset seuraukset voivat olla erityisen vakavia varhaislapsuudessa. Onkin tärkeää räätälöidä tehokkaita ennaltaehkäisyn ohjelmia eri ikäisille sodan uhreille, Punamäki sanoo.
Tutkijaryhmään kuuluivat Tampereen yliopiston psykologian emeritaprofessori Raija-Leena Punamäki, tutkija ja yliopisto-opettaja Mervi Vänskä, Safwat Y. Diab (Al-Quds Avoin Yliopisto, Gaza), Nabil AlBarqouni (Gazan Islamilainen Yliopisto) ja Samir R. Qouta, (Dohan Tutkijakoulu, Dohan Yliopisto).
Tutkimustuloset julkaistiin Infant Behavior and Development -tiedelehdessä maaliskuussa 2025.
Tutkimus
Raija-Leena Punamäki, Safwat Y. Diab, Mervi Vänskä, Nabil AlBarqouni, Samir R. Quota, Maternal and foetal exposure to potentially toxic metals of modern weaponry and infant cognitive, sensorimotor, and socioemotional development: The role of breastfeeding, Infant Behavior and Development, Volume 79, 2025, 102040, ISSN 0163-6383.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa:
Raija-Leena Punamäki
Raija-Leena.Punamaki-Gitai@tuni.fi
041 315 1539
https://www.tuni.fi/fi/ihmiset/raija-leena-punamaki-gitai
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pasi Toivonen Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi16.4.2025 13:07:09 EEST | Tiedote
Toimittaja ja tuottaja Pasi Toivonen on valittu Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2025–2026. Pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Toivonen aloittaa tehtävässä elokuussa 2025.
Biologinen ikä ennustaa sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista sekä niihin liittyvää kuolleisuutta16.4.2025 12:35:15 EEST | Tiedote
Sydän- ja verisuonitautiin sairastumisen ja niihin kuolemisen riskiarviosta tulee tarkempi, kun perinteisten riskimittareiden – SCORE-2 ja Framinghamin riskipisteytyksen – lisäksi huomioidaan samalla tutkittavan biologisen vanhenemisen vaihe eli toisin sanoen biologinen ikä. Tieto käy ilmi juuri julkaistussa Jyväskylän, Tampereen ja Helsingin yliopistojen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Karoliinisen instituutin yhteistyönä toteuttamassa monikeskustutkimuksessa.
KORJAUS: Varhainen vanhemmuuden tuki voi parantaa vanhemman hyvinvointia ja suhdetta lapseen15.4.2025 11:15:58 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarjoaa arvioita siihen, miten tehokkaita vauvaperheiden tukipalvelut ovat parantamaan vanhemman hyvinvointia ja vanhempi–lapsi-suhdetta.
Varhainen vanhemmuuden tuki voi parantaa vanhemman hyvinvointia ja suhdetta lapseen15.4.2025 09:15:44 EEST | Tiedote
Perinataaliajalla eli raskausajalla ja lapsen ensimmäisellä elinvuodella on merkittäviä vaikutuksia niin vanhempien hyvinvointiin kuin lapsen kehitykseenkin. Tutkimusten mukaan 10–15 % äideistä kärsii raskausaikaisesta tai synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, ja äidin mielenterveysongelmat voivat lisätä myös vanhempi–lapsi-suhteen vaikeuksia ja lapsen kehityksen riskejä. Tuore tutkimus tarjoaa arvioita siihen, miten tehokkaita vauvaperheiden tukipalvelut ovat parantamaan vanhemman hyvinvointia ja vanhempi–lapsi-suhdetta.
Väitös: Kasvis- ja gluteeniton ruokavalio eivät lisää raskauden tai vastasyntyneen komplikaatiota15.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Johanna Reijonen selvitti väitöstutkimuksessaan ravintokuidun yhteyttä raskauden ennusteeseen sekä yleisiin raskausajan ruoansulatuskanavan oireisiin, kuten pahoinvointiin, närästykseen ja ummetukseen. Lisäksi hän tutki kasvisruokavalion ja gluteenittoman ruokavalion yhteyttä raskauden kulkuun ja ennusteeseen. Tulosten mukaan ravintokuidulla on suotuisia vaikutuksia raskauteen ja kasvis- ja gluteeniton ruokavalio ovat turvallisia raskausaikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme