Pienituloisuus nuorilla aikuisilla on yleisempää Suomessa kuin monessa verrokkimaassa, mutta ei yhtä syvää
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Nuorten aikuisten pienituloisuusaste on suurempi Suomessa kuin Virossa, Ruotsissa ja Alankomaissa, mutta pienempi kuin Tanskassa. Suomen pienituloiset nuoret aikuiset yltävät kuitenkin lähemmäs pienituloisuusrajaa kuin verrokkimaissa.
Suomessa 29 prosentilla eli vajaalla kolmanneksella 20–29‑vuotiaista nuorista aikuisista kotitalouden tulot jäävät alle pienituloisuusrajan, kertoo Kelan tuore tarkastelu. Virossa vastaava luku on 15 prosenttia, Alankomaissa 20 prosenttia ja Ruotsissa 23 prosenttia. Tanskassa puolestaan 31 prosenttia.
– Nuorten aikuisten suhteellinen pienituloisuus näyttää olevan Suomessa melko yleistä saman tyyppisiin yhteiskuntiin verrattuna, sanoo Kelan tutkija Miska Simanainen.
Tarkastelussa nuori määriteltiin pienituloiseksi, jos hänen kotitaloutensa tulot jäivät alle 60 prosenttiin asuinmaansa väestön mediaanitulosta, kun erot kotitalouksien koostumuksissa huomioitiin. Tämä on yksi yleinen tapa tarkastella pienituloisuutta. Tarkastelussa käytettiin vuoden 2024 lainsäädäntöä.
”Köyhyyskuilu” nuorilla aikuisilla on Suomessa pienempi kuin verrokkimaissa
Suomessa pienituloisten nuorten aikuisten tulot jäävät keskimäärin 17 prosenttia alle pienituloisuusrajan.
Pienituloisten henkilöiden tulojen keskimääräistä etäisyyttä pienituloisuusrajasta kutsutaan köyhyyskuiluksi. Mitä suurempi köyhyyskuilu on, sitä enemmän lisätuloja tarvitaan pienituloisuusrajan ylittämiseen.
Suomen pienituloisten nuorten köyhyyskuilu on pienin verrokkimaista. Pienituloiset nuoret jäivät Ruotsissa 24 prosenttia pienituloisuusrajasta, Tanskassa ja Virossa 28 prosenttia sekä Alankomaissa 29 prosenttia.
– Suomessa pienituloisten nuorten aikuisten pienituloisuus ei siis ole yhtä syvää kuin verrokkimaissa, mikä on ilahduttava havainto, sanoo Simanainen.
Suomessa köyhyyskuilua pienentävät erityisesti asumisen tuet
Maiden välisiä eroja selittävät luultavasti monet eri tekijät, kuten nuorten aikuisten asumisjärjestelyt ja työllisyystilanne.
Muiden kotitalouteen kuuluvien henkilöiden tulot vaikuttavat siihen, ketkä nuoret lasketaan pienituloisiksi. Viron ja Alankomaiden nuorilla aikuisilla vanhempien luona asuminen on huomattavasti Pohjoismaiden verrokkeja yleisempää ja pienituloisuusaste on matalampi.
Suomessa ja Tanskassa nuorten aikuisten työllisyysaste puolestaan on muita verrokkimaita matalampi ja pienituloisuusaste korkeampi.
Sosiaaliturvaetuudet vähentävät yleisesti ottaen nuorten pienituloisuusastetta ja pienentävät köyhyyskuilua. Vaikutukset kuitenkin vaihtelevat maiden välillä, koska sosiaaliturvajärjestelmät ovat erilaisia.
Suomen nuorten aikuisten verrokkimaita pienempää köyhyyskuilua selittää etenkin asumisen tuet. Jos asumisen tukia ei huomioitaisi vertailussa, Suomen nuorten aikuisten köyhyyskuilu olisi toiseksi suurin verrokkimaista, ei pienin.
– Muutokset asumisen tukiin voivat vaikuttaa huomattavasti suomalaisten nuorten aikuisten pienituloisuuteen. Siksi on tärkeää seurata erityisen tarkasti, miten esimerkiksi opiskelijoiden siirto takaisin opintotuen asumislisälle vaikuttaa, sanoo Simanainen.
Lisätietoa
Tarkastelun tuloksia ja siinä käytettyjä menetelmiä on kuvattu tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.
Tarkastelu oli osa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VNTEAS) rahoittamaa tutkimushanketta Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa.
Yhteyshenkilöt
Miska SimanainentutkijaKela
Puh:020 634 0527miska.simanainen@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Resultat från enkäten om FPA:s lättlästa sidor: Beröm för tydlighet, önskemål om mer illustrationer24.4.2025 10:15:00 EEST | Pressmeddelande
84 personer svarade på enkäten om FPA:s lättlästa sidor på webben. De flesta ansåg att sidornas språk och layout var tydliga. Bland förbättringsförslagen betonades önskemål om fler illustrationer.
Kelan selkosivujen kävijäkyselyn tulokset: Selkeydestä kiitosta, kuvitusta kaivataan lisää24.4.2025 10:15:00 EEST | Tiedote
Kelan selkokielisten verkkosivujen kävijäkyselyyn vastasi 84 henkilöä, joista suurin osa piti sivuston kieltä ja ulkoasua selkeinä. Parannusehdotuksissa korostui toive kuvituksen lisäämisestä.
Kelan palvelupiste Outokummussa muuttaa24.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kelan Outokummun palvelupiste muuttaa osoitteeseen Hovilankatu 2. Lähes kaikki Kela-asiat voi hoitaa myös verkossa tai puhelimessa.
Kelan palvelupiste Varkaudessa palvelee jatkossa ajanvarauksella24.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kelan palvelupiste Varkaudessa on avoinna vain ajanvarauksella 1.5.2025 alkaen. Lähes kaikki Kela-asiat voi hoitaa myös verkossa tai puhelimessa.
Öppettiderna för FPA:s serviceställe i Torneå ändras23.4.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
FPA:s serviceställe i Torneå har ändrade öppettider under perioden 1.5–31.8.2025. Rådgivning ges på bokad tid och kunderna kan sköta ärenden på egen hand på servicestället. Nästan alla FPA-ärenden kan också skötas på nätet eller per telefon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme