Ruotsalainen on huoleton kuluttaja, mutta osaa maksaa turvallisemmin kuin suomalainen

Suomalainen harkitsee verkko-ostoksiaan tarkemmin kuin ruotsalainen. Kun ostopäätös on tehty, he toimivat myös hyvin eri tavoin. Suomalainen tarttuu intuitiivisesti mahdollisuuteen suorittaa maksu heti tililtä, kun taas ruotsalainen sen sijaan maksaa laskulla tai Swishillä.

Liiketoimintajohtaja Benny Öhman Svealta tuntee maksutapojen muutokset Pohjoismaissa pitkältä ajalta.

“Maksamisen trendi kääntyy erittäin hitaasti. Viime vuosina verkkopankin osuus suomalaisten verkko-ostosten maksutapana on laskenut 70 prosentista nykyiseen 65:een prosenttiin. Se istuu meillä tosi tiukassa, että luottoa pitää välttää, vaikka se samalla tarkoittaisi isompaa riskiä itselle”, Öhman pohtii.

Riskillä hän tarkoittaa kahta asiaa, jotka turbulentissa taloudessa todennäköisesti realisoituvat yhä useammin. 

“Näen aidosti mahdollisena, että kauppoja ja brändejä menee taas konkurssiin, jolloin ennakkoon maksaneet asiakkaat ovat vaarassa menettää rahansa. Vielä aika tuoreessa muistissa ovat Anttilan tai matkatoimistojen konkurssit, jotka heijastuivat monen kuluttajankin elämään.”

Konkurssitilanteessa etukäteen ostoksensa maksanut kuluttaja-asiakas on velkojana heikoilla, ja rahojen takaisin saaminen vähintäänkin hidasta. Luottokortilla tai muulla luottomuotoisella rahoituksella ostosten tekeminen on turvallisempaa, sillä silloin rahoitusyhtiö kantaa konkurssiriskin kuluttajan puolesta.

Toinen riski liittyy palautuskäytäntöihin. Verkkokaupasta moni tilaa esimerkiksi vaatteita tai kenkiä useaa eri kokoa, ja palautuksia tehdään muutenkin paljon.

“Rahojen siirtely edes takaisin on aivan turha prosessi, joka luottomuotoisissa maksuissa hoituu helpommin. Kun maksetaan laskulla tai luotolla, raha liikkuu vasta, kun asiakas on saanut tuotteen ja päättänyt pitää sen”, Benny Öhman toteaa.

Huijaukset huolettavat Suomessa erityisesti nuoria

Svean tutkimuksesta nousee esiin toinenkin merkittävä ero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä. Suomessa ollaan enemmän huolissaan maksamisen turvallisuudesta, ja erityisesti se mietityttää nuoria.

Benny Öhmanin mukaan syynä on se, että monet maksamiseen ja ostosten tekemiseen liittyvät tavat tulevat meille Ruotsin kautta.

“Ruotsissa on liikkeellä enemmän huijauksia, ja ihmiset ovat niihin jo tottuneet. He tunnistavat vaaran paikat paremmin kuin suomalaiset. Siellä ollaan ehkä muutaman vuoden meitä edellä ja käytännössä kaiken ikäiset tiedostavat huijauksien mahdollisuuden.”

Myös huijaustapauksissa, kuten tilauspetoksissa kuluttajan asema on turvatumpi, jos hän on käyttänyt muuta maksutapaa kuin tilisiirtoa. Korttiyhtiö tai luotonmyöntäjä palauttaa rahat kuluttajalle, jos tuote ei ole saapunut perille.

Svea Bankin Payments in the Nordics -tutkimus perustuu lokakuussa 2024 tehtyyn kyselyyn, jossa haastateltiin tuhatta kuluttajaa Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Lisäksi aineistona on käytetty asiantuntijahaastatteluja, taustatutkimusta ja pohjoismaisten jälleenmyyjien kanssa järjestettyä pyöreän pöydän keskustelua. Tutkimuksen toteutti Ruotsin kaupanalan etujärjestön Svensk Handelin omistama tutkimulaitos HUI Research.