Kattotyömaiden työturvallisuuspuutteista sakkoja vastuuhenkilöille ja yhtiölle

Tuomio liittyy turvallisuuspuutteisiin, jotka oli havaittu yhtiön kolmella kattotyömaalla tehdyillä työsuojelutarkastuksilla helmi- ja toukokuussa 2021. Työmaat sijaitsivat Hyvinkäällä, Vihdissä ja Karkkilassa.

Tarkastuksilla havaitut puutteet koskivat ensinnäkin kattotyömaiden putoamissuojauksia. Katoille ei asennettu riittäviä kaiteita eikä muita putoamisen estäviä suojarakenteita, eikä työmailla havaittu merkkejä turvavaljaiden käyttämisestä. Tarkastuksilla huomattiin myös puutteita telineissä. Kaikilla työmailla telineissä ei ollut esimerkiksi säännösten edellyttämiä kaiteita eikä askelmallisia nousuteitä. Yhdellä työmaalla telineet oli pystytetty nurmikolle käyttöohjeen vastaisesti ilman luotettavaa perustamista.

Tarkastuksilla havaittiin myös, ettei kaikilla työmailla järjestetty turvallista kulkutietä katolle. Työntekijät kulkivat katolle esimerkiksi kiinnittämättömiä nojatikkaita käyttäen. Yhdellä työmaalla käytettiin työskentelyalustana siihen soveltumattomia tikkaita. Puutteena havaittiin myös, että kaikilla työmailla työntekijöillä ei ollut rakennustyössä edellytettyjä suojalaseja, suojakypärää ja turvakenkiä.

Hyvinkään ja Vihdin työmailla tarkastaja antoi kehotuksen korjata puutteet määräajassa, sillä tarkastusajankohtana työ ei ollut katolla käynnissä. Karkkilan työmaalle työsuojeluviranomainen asetti väliaikaisen käyttökiellon välittömän hengen tai terveyden menettämisen vaaran vuoksi. Tällä työntekoa kiellettiin jatkamasta ennen kuin puutteet on korjattu. Työmaalle tehtiin kahden päivän päästä uusi tarkastus, jossa havaittiin, että puutteita putoamisvaaran estämiseksi ei ollut kunnolla korjattu. Käräjäoikeus totesi, että oikeudenkäynnin perusteella kyseisellä työmaalla töitä oli määrätty jatkettavaksi ilman, että toimitusjohtaja tai työmaan työnjohtaja olisi sitä ennen varmistanut puutteiden korjaamisen. 

Työturvallisuuteen ja työmaiden valvontaan ei suhtauduttu työn luonteen edellyttämällä vakavuudella

Käräjäoikeus katsoi, että ottaen huomioon työn luonteen, eli työskentelyn korkealla katoilla, ei työturvallisuuteen ja työmaiden valvontaan suhtauduttu riittävällä vakavuudella.

Käräjäoikeus totesi, ettei turvallisuussuunnitelmia ollut kyseisten työmaiden osalta tai ainakaan niitä ei esitetty todisteeksi. Käräjäoikeus katsoi, ettei työnantaja ollut huolehtinut siitä, että työntekijöillä olisi ollut osaamista toteuttaa riittävät putoamissuojaukset ja pystyttää telineet.
Käräjäoikeuden mukaan erityisesti yhtiössä, jossa tapaturman vaara on ilmeinen, työnantajan tulee varmistua työolosuhteiden turvallisuudesta ennen töiden aloittamista. Käräjäoikeuden mukaan työnantajan edustajan olisi pitänyt asianmukaisesti tarkistaa telineet, kulkutiet ja suojaukset ennen niiden käyttöönottoa. 

”Käräjäoikeus katsoi aivan oikein, ettei yhtiössä ole voitu pätevästi siirtää työnantajalle kuuluvia työturvallisuusvelvoitteita työntekijöiden vastattavaksi. Työnantaja on vastuussa työturvallisuusmääräysten noudattamisesta sekä määräysten noudattamisen valvonnasta”, toteaa juristi Laura Kantola Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. 

Käräjäoikeus katsoi tulleen näytetyksi, että molemmille työnjohtajille oli kuulunut valvontavastuu johtamiensa työmaiden osalta. Käräjäoikeuden mukaan työnjohtajat eivät kuitenkaan valvoneet, että turvarakenteet ja telineet on toteutettu asianmukaisesti ennen työskentelyn aloittamista. 

Toiselle työnjohtajista lievempi rangaistus

Karkkilan ja Hyvinkään työmaiden työnjohtajan osalta käräjäoikeus otti rangaistuksen mittaamisessa huomioon sen, että tämän vastuulla oli kaksi työmaata, joista toisessa todettiin välitön tapaturman vaara. Käräjäoikeus katsoi myös, ettei tällä ollut muiden työtehtäviensä vuoksi riittävästi aikaa valvoa työturvallisuutta kaikilla vastuullaan olleilla työmailla.

Kyseisen työnjohtajan ei kuitenkaan käräjäoikeuden mukaan voitu katsoa olevan vastuusta vapaa, sillä asiassa ei ilmennyt, että tämä olisi tuonut ajan riittämättömyyden esille työnantajalleen. Käräjäoikeuden mukaan tälle voitiin kuitenkin tuomita lievempi rangaistus verrattuna toiselle työnjohtajalle tuomittuun rangaistukseen.

Käräjäoikeus katsoi, että toimitusjohtaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia työntekijöiden riittävästä osaamisesta koskien turvallisia työtapoja, työmaiden työturvallisuuden valvonnan järjestämisestä sekä työnjohdon tosiasiallisista mahdollisuuksista valvontaan. Toimitusjohtajan osalta rangaistuksen mittaamisessa huomioitiin, että hänet oli tuomittu aiemmin vastaavan kaltaisesta menettelystä sakkorangaistukseen. 

Käräjäoikeus katsoi, ettei työturvallisuusvastuita delegoitu vastaajayhtiössä riittävän selkeästi edes työnantajan edustajien kesken. Yhtiössä ei ollut myöskään järjestetty asianmukaista työturvallisuuden valvontaa eikä tosiasiallisia mahdollisuuksia sen toteuttamiselle. Lisäksi yhtiön toimitusjohtaja katsottiin osalliseksi rikokseen. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, että yhteisösakon tuomitsemisen edellytykset täyttyivät.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio, asianumero R 23/459. Tuomio ei ole lainvoimainen.