Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Jyväskylässä toukokuussa 2025 järjestettävä Hope and Resilience -konferenssi kokoaa yhteen eri alojen tutkijoita 19 maasta. Konferenssin teemat kattavat laajan kirjon yhteiskunnallisia ja ajankohtaisia aihepiirejä, kuten polarisaation, eriarvoisuuden, maahanmuuton ja lapsiperheköyhyyden kysymykset.
Konferenssissa käsitellään lisäksi fyysisesti aktiivista elämäntapaa lapsuudessa, musiikin merkitystä toivon ja resilienssin lähteenä sekä erilaisia koulutussiirtymiä. Esityksissä pohditaan myös yhteisvanhemmuutta erilaisissa perheissä ja kulttuureissa, vanhempien työtä lasten ja perheiden hyvinvoinnin haavoittajana tai voimavarana sekä maahanmuuttajalasten ja perheiden kokemuksia ja osallisuuden mahdollisuuksia.
Konferenssi tuottaa tietoa ja uusia näkökulmia toivosta, resilienssistä ja sosiaalisesta kestävyydestä lasten, nuorten ja perheiden arjen näkökulmasta. Lisäksi tuodaan esiin keinoja, joilla voidaan vahvistaa heidän hyvinvointiaan ja rakentaa luottamusta tulevaisuuteen.
”Hope & Resilience -konferenssi tarjoaa foorumin kansainväliselle ja monitieteiselle yhteistyölle ja keskustelulle. Tämä auttaa meitä löytämään ratkaisuja eriarvoistumisen ja polarisaation haasteisiin ja keinoja edistää yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia yhteiskunnan eri alueilla”, kertoo konferenssia järjestävä apulaisprofessori Eija Sevón Jyväskylän yliopistosta.
Puheenvuoroja muun muassa kaupunkisuunnittelun merkityksestä ja yhteisvanhemmuudesta
Konferenssissa kuullaan muun muassa Aalto-yliopiston professori Marketta Kytän keynote-puheenvuoro kaupunkisuunnittelun vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. ”Hyvinvointia ja onnellisuutta lisäävässä kaupunkisuunnittelussa tulee yhdistää psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi”, Kyttä painottaa.
Keynote-puheenvuoroissa puhutaan myös yhteisvanhemmuudesta ja perhepalveluiden merkityksestä. Jyväskylän yliopiston professori Anna Rönkä käsittelee puheenvuorossaan keinoja, joilla perhepalvelut ja muut yhteiskunnan vanhemmille suunnatut tukirakenteet voisivat paremmin tukea yhteisvanhemmuuden muodostumista.
Lisäksi seminaarissa kuullaan lapsuudentutkimuksen professori Tatek Abeben (Norweginian University of Science), professori Amy Shuffletonin (Loyola University Chicago) keynote-puheenvuorot.
Yhteyshenkilöt
Heidi Vanhanen, heidi.k.vanhanen@jyu.fi, projektisihteeri
Eija Sevón, eija.sevon@jyu.fi, apulaisprofessori
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme