Suuren valiokunnan sd-edustajat: Hallituksen ei pidä vesittää yritysvastuuta, eikä salata kantojaan

Euroopan komissio julkaisi jo helmikuussa EU:n kestävyyssääntelyä koskevan nk. Omnibus I –aloitteen, jolla tehdään muutoksia jo aiemmin sovittuihin kestävyysraportointi- ja yritysvastuudirektiiviin, sekä taksonomia- ja hiilirajamekanismiasetukseen. Muutoksia perustellaan sääntelyn yksinkertaistamisella ja hallinnollisen taakan keventämisellä. Näillä ajatellaan vahvistettavan EU:n kilpailukykyä. 

Suomi on ollut aktiivinen toimija yritysvastuun edistämisessä ja ajoi asiaa puheenjohtajuuskaudellaan vuonna 2019  EU-agendalle. Suomen kansainvälinen maine ja suomalaisten yritysten kilpailuetu vahvistuivat. Vaikka hallitukset vaihtuvat, linjaa ei pidä kevein perustein kääntää, suuren valiokunnan sd-edustajat huomioivat. 

— Sisällöltään olisi nurinkurista, mikäli Suomi lähtisi sille linjalle, että vastuullisimpien yritysten toiminnalta vedettäisiin matto alta nyt, kun valmistelut toimia vastuullisesti myös hankintaketjujen suhteen ovat jo pitkällä, linjaa Kumpula-Natri, eduskuntaryhmän EU-asioiden vastaava, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja.

Ongelmallista komission esityksessä on esimerkiksi huolellisuusvelvoitteen rajaaminen, sillä suurimmat haasteet ovat yleensä ketjun loppupäässä. Ongelmallinen on myös ostajayritysten tiedonsaantia koskeva komission rajausehdotus, ettei toinen yritys voisi pyytää alle 500 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä haluamiaan yritysvastuutietoja. Tällä murennetaan yritysvastuuseen sitoutuneiden yritysten mahdollisuuksia toimia vastuullisesti.

Suuren valiokunnan sd-edustajat painottavat, ettei lainsäädännön yksinkertaistamisen ja hallinnollisen taakan vähentämisen tule vesittää sääntelyn alkuperäisiä tavoitteita. Raportointivelvollisuuksien ja hallinnollisen taakan toiminnallisuutta ja virtaviivaistamista vastaan tuskin on kenelläkään mitään vastaan.

Hallitus ei ole vieläkään antanut eduskunnalle käsiteltäväksi U-kirjelmää Omnibus 1 -esityksen sisällöstä, vaikka asiaa työstetään jo muiden maiden kanssa. Suomella ei ole siis virallista kantaa ja alustavat kannat salataan eduskunnalta. Näin ollen Suomen vaikutusmahdollisuudet  osoittamaan meille oleellisimmat korjattavat kohdat komission esityksessä ovat heikommat, moittii Kumpula-Natri.

— Suomalaisyritykset toimivat pääosin vastuullisesti, eikä idea sääntelyn löysentämiseen tullut täältä. Monin osin vastuullisuus on suomalaisten kilpailuetu. Miksi sääntelyn heikennyksillä luotaisiin etua vähemmän vastuullisemmin toimiville yrityksille, kyseenalaistaa Miapetra Kumpula-Natri.

Suuri valiokunta muistutti jo perjantain 11.4. kokouksessa perustuslain 96 pykälän mukaisesta velvollisuudesta saattaa U-asiat eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä. Eduskunnalla on oltava perustuslain mukaan riittävästi aikaa kannan muodostamiselle, eikä sitä saa asettaa tosiasiassa jo tapahtuneiden asioiden eteen.