Etelä-Pohjanmaalla epävarmat ja sumuiset näkymät

Toimintaympäristön muutokset aiheuttavat epävarmuutta

Maakunnan pk-yritysten suhdanneodotukset ovat olleet jo pitkään maan keskimääräistä heikompia. Helmikuussa julkaistussa pk-yritysbarometrissa lähitulevaisuuden näkymiä arvioitiin varovaisesti. Negatiivisin odotusarvo oli tulosten mukaan investointien arvoa koskevissa arvioissa. Arviot tulevasta olivat kuitenkin piirun verran aiempaa myönteisimpiä, joka ilmeni erityisesti liikevaihdon kasvuodotuksena.

Investointien osittaiseksi tulpaksi, epävarmuuden ja riittämättömän kysynnän lisäksi, ovat muodostuneet kiristyneet rahoitusehdot. Kehittämishankkeiden ja investointien kasvu-uralle kääntymiseen kaivataan selkeämpiä signaaleja tulevaisuuden näkymistä, sekä rohkeita kansallisia päänavauksia. Kokonaisuutena tarkasteltuna maakunnan sietokyky erityyppisiä kriisejä vastaan on kuitenkin ollut kohtuullinen, ja yritysten tahtotila pitää kiinni osaavasta työvoimasta on ollut kor­kea.

Elinkeinoelämän näkökulmasta selkeimpänä huolenaiheena on ollut rakennusalan heikko tilanne, joka on heijastunut yrityskentälle laajasti. Alavudella ja Kauhajoella on tapahtunut rakennusalaan kytkeytyvien tehtaiden lopettamisia ja nämä yhdistettynä yleiseen suhdannetilanteeseen ovat aiheuttaneet paikallisen rakennemuutostilanteen.

Veto- ja pitovoimatekijöihin tarvitaan panostuksia

Etelä-Pohjanmaan erityishaasteita ovat epäsuotuisa demografinen kehitys, työvoiman saatavuus, heikko kansainvälistymisaste ja korkea-asteen koulutuspaikkojen vähäisyys. Väestökehityksen trendikäyrä on jo pitkään osoittanut maakunnassa huolestuttavaan suuntaan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla asui viime vuoden lopussa 189 937 henkilöä. Maakunnan väkiluku on siis vähentynyt noin 600 henkilöllä.

Veto- ja pitovoimatekijöiden parantaminen on tulevaisuushaaste, johon vastaaminen edellyttää panostuksia, sekä uusia yhteistyöavauksia eri sektoreilla toimivien yritysten, organisaatioiden ja järjestöjen kumppanuuksien vahvistamiseen. Strategista kehittämisloikkaa tarvitaan lisäksi elinkeinorakenteen ja koulutustarjonnan uudistamiseen, jotta maakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa vahvistuisi. Myös toimintaympäristön muutoksiin on syytä kiinnittää kasvavaa huomiota. Esimerkiksi muuttuneen turvallisuusympäristön takia puolustusteollisuus ja yhteiskuntien kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ovat nousseet merkittäviksi trendeiksi. Erityisesti siviili- ja puolustuskäyttöön sopivia ratkaisuja tarjoavien kaksikäyttöyritysten markkinanäkymät ovat hyvin myönteiset, mikä nähdään mahdollisuutena myös Etelä-Pohjanmaalla.

Työvoiman saatavuus parantunut hetkellisesti

Maakunnan työllisyysaste on työvoimatutkimuksen mukaan maan keskimääräistä korkeampi, mutta työllisten määrä on ollut laskusuunnassa vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Työvoiman kysyntä on ollut melko vaimeaa, mutta se ei ole kuitenkaan kokonaan seisahtunut, sillä osaajista on edelleen kysyntää eri toimialoilla.

Epävarma suhdannetilanne on parantunut työvoiman saatavuutta jonkin verran, mutta muutos on tilapäinen. Demografisesta vääristymästä juontuva osaavan työ­voiman saatavuus on pysyväishaaste, joka ei ole suhdanneriippuvainen. Negatiivi­nen väestökehitys ja nuorisoikäluokkiin kohdistuva poismuutto on alueelle vakava ongelma, mikä kärjistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa. Eläkepois­tumat ovat mittaluokaltaan merkittäviä monella toimialla, joista erityisesti voidaan korostaa teknologiateollisuutta sekä sosiaali- ja terveysalaa. Suhdanteiden kohen­tuessa työvoiman saatavuushaasteet voivat kärjistyä nopeastikin, erityisesti teolli­silla toimialoilla.

Työttömyys on ollut alkuvuonna edelleen kasvusuunnassa, mutta maakunnan tilanne on monia muita alueita parempi. Työnhakijapoolin rakenne on haastava, sillä yli 55-vuotiaiden osuus hakijoista on suuri. Sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys ovat lisääntyneet huomattavasti vuoden takaisesta, mikä heijastelee pitkään jatkunutta epävarmuutta. Kevään ja kesäkauden osalta työllistymisnäkymien arvioidaan jonkin verran kirkastuvan, vaikkakaan nopeaa kasvua ei odoteta.

Eräänä ratkaisumahdollisuutena olisi huomioitava rakennerahastohankkeiden tehokkaampi hyödyntäminen. Hankkeet toimivat parhaimmillaan myös yhteisinä kehittämisalustoja, joilla kunnat, työllisyysalueet, yritykset, oppilaitokset ja muut kehittämistoimijat voisivat rakentaa uusia toimintamalleja sekä tiivistää keskinäistä yhteistyötään.