Tulviiko Suomessa tänä keväänä? Tutkimus osoittaa, että tulvien ajankohdat ovat muuttuneet arvaamattomiksi
Maanmittauslaitos on mukana tutkimuksessa, jossa on saatu viitteitä siitä, että tulvat ovat alkaneet siirtyä keväästä muihin vuodenaikoihin. Tutkijat rakentavat Suomen joista digitaalista mallia, joka auttaa ennakoimaan tulvien vaikutuksia ja varautumaan sään ääri-ilmiöihin.
Kevät on Suomessa ollut tyypillisesti tulvien aikaa, kun talven runsaat lumet sulavat nopeaa tahtia tai kevätsateet osuvat ajalle, jolloin maa on vielä roudassa. Tavallisesti tulvia syntyy erityisesti Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Nyt muuttuva ilmasto on alkanut vaikuttaa tulviin ja niiden ajankohtaan. Viime talvi oli juuri Pohjois-Suomessa ja Lapissa poikkeuksellisen vaihteleva.
– Lauhojen ja vähälumisten talvien takia kevättulvat ovat aikaistuneet ja pienentyneet. Sen sijaan tulviminen muina vuodenaikoina, kuten talvella, on lisääntynyt voimistuneiden sateiden myötä, kertoo tutkija Linnea Blåfield Turun yliopistosta.
Blåfield on tutkinut pitkän ajan muutoksia pohjoisen Oulanka- ja Pulmankijoilla, ja havainnut erityisen selkeitä muutoksia Oulankajoella.
– Oulangalla vuoden keskilämpötila on 50 vuodessa noussut yli kolme astetta, joulukuussa peräti 7 astetta. Tämä vaikuttaa paitsi tulvien ajankohtaan myös ravinteiden ja saasteiden kulkeutumiseen veden mukana, hän sanoo.
Digitaalinen mallintaminen auttaa ennakoimaan tulvien vaikutuksia
Muuttuva ilmasto vaikuttaa jokiympäristöihin. Tutkijat keräävät Suomen joista tarkkaa tietoa, jonka avulla sään ääri-ilmiöiden vaikutukset opitaan tuntemaan paremmin. Mittauksissa laaditaan jokiuoman ja valuma-alueen kattava korkeusmalli, joka auttaa havaitsemaan eroosiota ja muutoksia esimerkiksi tulvan jälkeen. Lisäksi mitataan muun muassa sedimenttien kulkeutumista, veden virtausnopeutta ja -suuntaa sekä jokiuoman muutoksia.
Uudenlaisen tutkimustiedon avulla joista rakennetaan digitaalinen malli, niin sanottu digitaalinen kaksonen, jolla mallinnetaan vesistöihin vaikuttavia tekijöitä ja käynnissä olevia muutoksia. Tutkimustiedon avulla pystytään ennakoimaan jokien käyttäytymistä ääritilanteissa, kuten silloin, jos vettä sataa äkkiä paljon.
– Tarkka kolmiulotteinen malli jokiuomasta ja sen muutoksista auttaa ymmärtämään, miten tulvat sekä muuttuva lumi- ja jäätilanne muokkaavat vesiympäristöjä, ja millaisia riskejä tästä voi aiheutua rakentamattomalle ja rakennetulle ympäristölle, sanoo tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä.
Mittauksia on tehty liikuteltavalla tutkimuslaitteistolla Vantaanjoella, Oulankajoella sekä Tenojoella ja sen sivujoella Pulmankijoella. Mukana tutkimuksessa ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopisto.
Lisätietoja
- Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, +35829 531 4756, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
- Väitöskirjatutkija Linnea Blåfield, Turun yliopisto, +35850 540 0912, linnea.m.blafield@utu.fi
Tutkimusta on tehty osana Suomen Akatemian rahoittamaa Digitaaliset Vedet (DIWA) -lippulaivaa, Suomen Akatemian ja NextGenerationEU RRF-ohjelman rahoittamaa Freshwater Competence Centrea, sekä Green-Digi-Basin ja Hydro-RI-Platform -projekteja.
Avainsanat
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Tutkijat onnistuivat jakamaan pyöräilijöiden liikkumisreiteistä hyödyllistä tietoa niin että tiedon jakajan yksityisyys huomioidaan4.11.2025 06:03:00 EET | Tiedote
Ruuhkaiset väylät, ahtaat reitit, vaaralliset paikat ja läheltä piti -tilanteet aiheuttavat kaupungeissa ongelmia liikkumisessa. Liikenne- ja ympäristösuunnittelussa olisi arvokasta pystyä käyttämään tarkkaa ja ajantasaista tietoa siitä, missä liikutaan ja milloin. Samanaikaisesti meistä jokaisesta älylaitteen käyttäjästä kerätään valtava määrä sijaintitietoa – joko aktiivisesti esim. liikuntasovelluksilla tai passiivisesti esim. navigointisovelluksilla. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat kehittivät ratkaisun, jonka avulla tällaista tarkkaa liikkumistietoa pystytään jakamaan avoimena datana – mutta ilman tunnistettavaa tietoa tiedon jakajasta.
Oletko nähnyt droonin lentämässä metsässä tai pellolla? Se voi olla Maanmittauslaitoksen tutkimusdrooni21.10.2025 06:03:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksessa on käynnissä lukuisia drooneihin liittyviä tutkimushankkeita, joissa tuotetaan tietoa muun muassa metsätuholaisten ja metsäpalojen ehkäisemiseksi sekä maatalouden innovaatioihin. Drooneilla tehtävässä kaukokartoituksen tutkimuksessa Suomi edustaa alan kansainvälistä tieteellistä huippua.
Väylävirasto lunastaa maita kahdeltasadalta Valtatie 5 -maantiehankkeen alta7.10.2025 08:21:14 EEST | Tiedote
Leppävirran ja Kuopion välille rakennetaan uusi nelikaistainen maantie vuosina 2026–2028. Tien kohdalla on noin 200 tilaa, joiden alueita Väylävirasto tulee lunastamaan. Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä Suomessa lunastajan ja maanomistajan välisessä prosessissa, lunastustoimituksessa.
Yksityisteiden muutoksista sopiminen ensiksi naapureiden kanssa säästää aikaa ja kustannuksia3.10.2025 08:07:34 EEST | Tiedote
Kun yksityistiehen halutaan tehdä muutoksia, ensimmäinen askel on sopia asiasta muiden tienkäyttäjien ja maanomistajien kanssa. Maanmittauslaitoksen mukaan se nopeuttaa asian etenemistä ja säästää rahaa.
Ilmakuvaus ja laserkeilaus jatkuu yhteistyössä – KALLIO-ohjelman sopimus allekirjoitettu30.9.2025 09:59:36 EEST | Tiedote
Ilmakuvaaminen ja laserkeilaus yhteiskunnan tarpeisiin jatkuu, kun yksityiskohdista saatiin sovittua syyskuussa. KALLIO-ohjelman sopimus varmistaa kansallisen ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelman jatkon ensi vuodesta alkaen. Sopimus kokoaa yhteen keskeiset julkishallinnon toimijat, jotka hyödyntävät koko Suomen kattavaa kartta- ja paikkatietoaineistoa omassa työssään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme