Pohjois-Savon ELY-keskusPohjois-Savon ELY-keskus

Nyt on hakijan vuosi - Pohjois-Savon maaseudulle yli 14 miljoonaa maaseudun kehittämiseen

Jaa

Maaseudun kehittämiseen on Pohjois-Savossa käytettävissä vielä tänä vuonna 14,3 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta. Summa on ennätyksellisen iso, mikäli mielessäsi on idea, kannattaa rahoitusta hakea nyt!

Kuvituskuva Kuva: maaseutuverkosto
Pohjois-Savon maaseudulle yli 14 miljoonaa maaseudun kehittämiseen Kuva: Maaseutuverkosto

Pohjois-Savoon vuonna 2025 tarjolla olevasta maaseuturahoituksesta uutta myöntövaltuutta on vuoden alusta 10,5 miljoonaa euroa. Maakunnan kokonaispotin nostaa muhkeaksi viime vuodelta siirtyneet noin 5,2 miljoonaa euroa. 

– Tälle vuodelle maaseuturahoituksessa on runsaasti varoja käytettävissä, kun voimme hyödyntää vuodelle 2025 myönnetyn rahoituskiintiön lisäksi edellisvuodelta siirtynyttä, sitomatta jäänyttä osuutta. Tämänhetkisen tiedon perusteella ei ole varmuutta siirtyykö vuodelta 2025 käyttämättä jäänyttä rahoitusta enää seuraaville vuosille. Joten nyt tärkeää saada vaikuttavia ja tulevaisuuteen katsovia hankkeita käyntiin Pohjois-Savon alueella. Kannustankin olemaan aktiivinen ja hyödyntämään mahdollisuuksia, Itä-Suomi tarvitsee kasvua myös tulevina vuosina, huomauttaa maaseutuyksikön päällikkö Juha Kaipiainen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. 

Tukea ilmasto- ja ympäristöinvestointeihin tarjolla runsaasti   

Yleishyödyllisille ympäristö- ja ilmastoinvestoinneille on vuonna 2025 käytettävissä olevaa erillistä varattua rahoitusta noin miljoona euroa. Tukimuoto on uusi tällä ohjelmakaudella. Erityisesti yleishyödyllisten ympäristö- ja ilmastoinvestointien hakemiseen toivottaisiin aktiivisuutta Pohjois-Savossa.  

– Uusille avauksille on nyt hyvin tilaa ja rahoitusta tarjolla. Investoinnit edistävät kestävää kehitystä alueellamme ja niiden avulla pystymme vaikuttamaan positiivisesti ympäristöön ja ilmastoon, kannustaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Merja Osala. 

Yhteydet kuntoon laajakaistainvestoinneilla 

EU:n maaseuturahoitus on tällä hetkellä ainoa rahoituslähde laajakaistayhteyksien kehittämiseen. Rahoituksella rakennetaan esimerkiksi nopeita laajakaistayhteyksiä sellaisilla alueilla, joilla niitä ei markkinalähtöisesti rakenneta. 

Laajakaistainvestointien avulla halutaan lisätä maaseudun digitaalista infrastruktuuria, sähköisten palvelujen saavutettavuutta ja mahdollistaa etätyö ja –opiskelu sekä parantaa kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta. Pohjois-Savossa on vielä useita katvealueita, jotka voisivat hyötyä rahoituksesta, kertoo Osala. 

Leaderistä lisää paikallista veto- ja pitovoimaa 

Paikallisten Leader-ryhmien kautta on jaossa vielä tänä vuonna noin 2,6 miljoona euroa. Pohjois-Savon alueella toimii neljä Leader-ryhmää: Kalakukko, Mansikka, Ylä-Savon Veturi ja Joroisten osalta Savon Luotsi-ryhmä. Leader-ryhmillä on erilaisia teemoituksia ja painotuksia rahoituksessa.  

Leader Mansikan toiminnanjohtaja Kirsi Manninen kannustaa mikroyrityksiä ja yhteisöjä ottamaan rohkeasti yhteyttä paikalliseen Leader-ryhmään rahoituksen hakemiseksi. 

– Rahoitusta on nyt hyvin myönnettävissä, joten yhteyttä kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä jo kehittämisidean alkuvaiheessa, hän sanoo. 

Alueelliset myöntövaltuudet päättää vuosittain maa- ja metsätalousministeriö. Koko Suomeen osoitettu EU:n maaseuturahoituksen uusi myöntövaltuus on tänä vuonna noin 150 miljoonaa euroa. Maaseuturahoituksesta osan maksaa EU ja osa rahoitetaan kansallisista varoista. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kehittämisyhdistys Mansikka ry, toiminnanjohtaja Kirsi Manninen, 045 131 5077, kirsi.manninen@mansikkary.fi

Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry, toiminnanjohtaja Minna Partanen, 040 760 7173, minna.partanen@ylasavonveturi.fi

Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n toiminnanjohtaja Jaana Paananen, 040 510 3258, jaana.paananen@kalakukkory.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus

Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote

Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t

Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye