Varman tutkimus: kolmannes henkilökohtaisista avustajista kokee työssään psykososiaalista kuormitusta

Tutkimuksessa tarkastelimme työoloja ja työkyvyn tilaa sekä toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä sekä henkilökohtaisten avustajien että työnantajien näkökulmasta.

– Ajantasaista tietoa henkilökohtaisen avun työn kuormitus- ja voimavaratekijöistä ja työkyvystä henkilökohtaisten avustajien ja käyttäjien näkökulmasta on niukasti. Tutkimuksemme pyrkii paikkaamaan tätä tiedon tarvetta, työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Suvi Tella sanoo.

Työn merkityksellisyys, sujuva yhteistyö työnantajan kanssa ja vaikutusmahdollisuudet tukevat työkykyä

Tutkimuksemme mukaan avustajien työssä on useita kuormitustekijöitä, mutta myös työkykyä tukevia voimavaroja. Työn kuormittavuus syntyy fyysisistä, psykososiaalisista, kognitiivisista ja eettisistä vaatimuksista. Työn voimavaroilla tarkoitetaan puolestaan tekijöitä, jotka motivoivat työntekijää ja edistävät työn sujumista.

– Avustajat kokivat eniten psykososiaalista kuormitusta, kuten epäselviä työn tavoitteita, vuorovaikutushaasteita, kiirettä ja yksintyöskentelyä. Seuraavaksi eniten he kokivat fyysistä kuormitusta, jota aiheuttavat esimerkiksi raskaat taakat ja huonot työasennot, tutkimuspäällikkö Auli Airila kertoo.

Työnantajat nostivat esiin työn fyysisen ja kognitiivisen kuormituksen keskeisimpinä kuormitustekijöinä.

– Keskeiset voimavarat avustajan työssä olivat työn merkityksellisyys, sujuva yhteistyö työnantajan kanssa sekä vaikutusmahdollisuudet itseä koskeviin asioihin ja työaikoihin. Heikoiten voimavaroista toteutuivat avustajien mielestä riittävän palautteen saaminen sekä perehdytys työhön, Auli Airila kertoo.

Työnantajilla oli vastausten mukaan hyvä kokonaiskuva työntekijöiden työkyvystä ja työn kuormitustekijöistä.

– Enemmistö työnantajista arvioi, että he perehdyttävät työntekijänsä hyvin, mutta haasteita ilmeni erityisesti työntekijöiden rekrytoinnissa ja varhaisen tuen käytännöissä. Lisäksi työkykyjohtamisessa kehittämistarpeita ilmeni esimerkiksi siinä, miten työnantajat tarttuvat työkyvyn haasteisiin ja etsivät niihin ratkaisuja yhdessä työntekijöiden kanssa, Suvi Tella kertoo.

Koettu työkyky keskimäärin hyvällä tasolla, joka neljännellä haasteita

Kartoitimme kyselyssä myös henkilökohtaisten avustajien koettua työkykyä, terveydentilaa, työstä palautumista sekä työtyytyväisyyttä. Avustajien työkyky on keskimäärin hyvällä tasolla. Noin 70 prosenttia avustajista antoi työkyvylleen vähintään arvosanan 8 (asteikko 0–10).

– Vaikka valtaosa avustajista koki työkykynsä hyväksi, arvioi noin joka neljäs avustaja työkykynsä korkeintaan kohtalaiseksi. Ne avustajat, jotka kokivat työssään enemmän voimavaroja, arvioivat työkykynsä muita paremmaksi. Työkyvyn tukitoimia kannattaa kohdistaa erityisesti niihin avustajiin, jotka kokevat työkykynsä heikoksi, painottaa Auli Airila.  

Koettu heikko työkyky voi ennakoida myöhempiä työkykyriskejä. Työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen on tärkeä osa hyvää johtamista.

– Henkilökohtaisessa avustamisessa on tärkeää panostaa hyvään työsuhteen alkuun, tunnistaa työn kuormitustekijät, vahvistaa työn voimavaroja ja työkykyosaamista sekä varmistaa riittävä työkyvyn tuki eri vaiheissa. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan edistää henkilökohtaisten avustajien työkykyä, korostaa Suvi Tella.

Varma tarjoaa henkilökohtaisen avun työnantajille palveluita ja materiaalia, jotka auttavat työkyvyttömyysriskin hallinnassa.

Tietoa tutkimuksesta

Henkilökohtaisen avustajien kyselyyn vastasi 313 henkilöä ja työnantajien kyselyyn 111 henkilöä. Avustajista valtaosa (86 %) oli naisia. Suurin osa (78 %) työskenteli avustajana osa-aikaisesti, ja 60 % oli työskennellyt avustajana vähintään neljä vuotta. Työnantajista valtaosa (76 %) oli naisia. Enemmistö (51 %) oli toiminut henkilökohtaisen avun työnantajana yli 10 vuotta.

Tutkimus toteutettiin yhdessä Oima Oy:n kanssa, joka on henkilökohtaisen avun työnantajamallin hallinnoinnin kumppani. Tutkimuksen suunnittelussa olivat mukana Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto (Heta-liitto), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Kynnys ry/Assistentti.info. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi Aula Research.

Tutkimusaineisto muodostui sähköisestä kyselyistä, joka toimitettiin kohderyhmille Oima Oy:n ja hyvinvointialueiden kautta. Kysely toteutettiin marras–helmikuussa.