Fingrid-konsernin johdon katsaus 1.1.−31.3.2025

Fingrid noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta johdon katsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista ja muuta kehitystä kuvaavia keskeisiä tietoja.

Johdon katsauksessa esitetyt tiedot koskevat Fingrid-konsernin kehitystä tammi-maaliskuussa 2025 ja vastaavalla jaksolla 2024, ellei toisin ole mainittu. Tässä esitetyt luvut ovat laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Johdon katsaus ei ole IAS 34 –standardin mukainen osavuosikatsaus. Luvut ovat tilintarkastamattomat.

• Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli korkea 100 (99,99991) prosenttia ja sähkön riittävyys oli hyvä. Lauhan talven vuoksi Suomen sähkön kulutus laski tammi-maaliskuussa 23,8 (24,6) terawattituntiin. Suomessa kulutetun sähkön päästöt alenivat.
• Yhtiö arvioi vuosien 2025–2028 bruttoinvestointien määrän olevan noin 1,7 miljardia euroa, josta on sidottu 623 miljoonaa euroa. Kantaverkkoon liitettiin uusiutuvaa tuotantokapasiteettia 432 (528) MW.
• Tammi-maaliskuun liikevaihto oli merkittävästi edellisvuotta alhaisempi. Tasepalvelun osuus yhtiön liikevaihdosta laski 47 (59) prosenttiin matalamman tasesähkön hinnan vuoksi. Sähköjärjestelmän ylläpidon kustannuksiin liittyy vaihtelua.
• Fingridin osuus kertyneistä pullonkaulatuotoista oli 71,4 (75,0) miljoonaa euroa. Suomen ja Viron rajalta myönnetyistä siirto-oikeustuotteista kertyi Fingridille 13,5 (15,2) miljoonaa euroa tuloa ja niiden haltijoille tuloutettu pullonkaulatuotto oli 26,9 (11,4) miljoonaa euroa. Fingrid käytti pullonkaulatuottoja investointeihin ja kattamaan toiminnan kuluja.
• Liiketulos ilman operatiiviseen toimintaan liittyvien johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 119,5 (119,8) miljoonaa euroa. Sallittu tuotto pysyi edellisvuoden tasolla. Tulos ennen veroja oli 103,1 (81,0) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi vahvana.

Avainluvut		1−3/25	1−3/24	muutos %	1−12/24
Liikevaihto	M€	370,7	472,9	-21,6	1 269,3
Liiketulos*	M€	119,5	119,8	-0,3	238,9
Tulos ennen veroja *	M€	115,9	118,1	-1,9	227,4
Kauden tulos	M€	81,6	64,9	25,7	149,2
Liiketoiminnan nettorahavirta	M€	220,8	36,7	502,0	190,9
Kertyneet pullonkaulatuotot	M€	98,2	86,4	13,7	327,5
Investoinnit, brutto	M€	93,0	77,0	20,8	520,9
Korollinen nettovelka	M€	872,0	672,2	29,7	1 021,7
Käyttökate **	M€	351,1	293,8	19,5	329,3
Käyttövarmuus	%	100,0	99,99991	0,0	99,9995
Sähkön kulutus Suomessa	TWh	23,8	24,61	-3,4	82,75
Tapaturmataajuus (LTIF) **		3,1	9,2	-66,3	4,8
Päästökerroin, Suomessa kulutettu sähkö	gCO2/kWh	36	49	-27,6	33
Kantaverkkoon liitetty uusiutuva tuotanto	MW	432	528	-18,2	1 600
* Ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta
** Rullaava 12 kk

Toimitusjohtajan katsaus: Leuto talvi avitti sähkön riittävyyttä, markkinat etenivät kohti 15 minuuttia

”Talvi 2024–2025 sujui sähköjärjestelmän luotettavan toiminnan ja tavanomaista lämpimämmän sään ansiosta ongelmitta Fingridin aiemmin ennustetun mukaisesti. EstLink 2-kaapelin vikaantuminen joulupäivänä olisi vaikeuttanut sähkötehon riittävyyttä poikkeustilanteissa. Tavanomaista lämpimämpi sää laski sähkön kulutusta, ja talven kulutushuippu 4. helmikuuta jäi 13 314 megawattiin.

Leuto talvi hillitsi myös sähköjärjestelmän ylläpidon kustannuksia. Sähkön kulutuksen ajoittumisessa havaittiin aiempaa suurempi sähkön vuorokausimarkkinoiden vaikutus, kun sähkön kulutusta siirtyi kalliiden hintojen tunneilta edullisempiin ajankohtiin.

Vaurioituneen EstLink 2 -sähkönsiirtoyhteyden korjausten valmistelut ovat edenneet. Tämänhetkisen korjausaikataulun mukaan yhteys palautuu käyttöön heinäkuun puolessa välissä. Maaliskuun alussa EstLink 2 sähkönsiirtoyhteyden puoliksi omistavat Fingrid ja Viron kantaverkkoyhtiö Elering ilmoittivat, että yhtiöt olivat päättäneet luopua kaapelirikosta epäillyn Eagle S -aluksen takavarikoinnin täytäntöönpanosta siihen liittyvien taloudellisten riskien vuoksi. Sen sijaan kantaverkkoyhtiöt hakevat korvauksia oikeusteitse.

Alkuvuodesta julkisuudessa huolta herätti Fingridin kyky liittää uutta, teollisen mittaluokan sähkönkulutusta Etelä-Suomessa. Sähkön kulutus on kasvanut alueella ennakoitua nopeammin samaan aikaan, kun alueellista säätökykyistä sähköntuotantoa on poistunut käytöstä ja sähköntuonti Venäjältä on loppunut. Jo tehdyt kantaverkon liittymissopimukset toteutetaan aikataulussa. Liityntäkapasiteetin tilanne Etelä-Suomessa helpottaa 2027–2028, kun kantaverkkoa vahvistavat investoinnit valmistuvat. Uuden kulutuksen liittämistä eteläiseen Suomeen edesauttaa kulutuskohteen kyky joustaa sähkön käytössä sekä tiivis yhteistyö Fingridin, paikallisen jakeluverkon sekä asiakkaan kanssa.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä otettiin isoja askelia kohti 15 minuutin sähkömarkkinoita. Vartin markkina-aikajaksoon siirryttiin tammikuussa Suomen ja Viron sekä maaliskuussa Pohjoismaiden välisessä päivänsisäisessä sähkökaupassa. Pohjoismaiset 15 minuutin säätösähkömarkkinat otettiin onnistuneesti käyttöön maaliskuun alussa. Ne ovat edellytys yhteiselle eurooppalaiselle siirtymälle 15 minuutin vuorokausimarkkinoihin tämän vuoden kesäkuussa.”

Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat

• Sähkönkulutus Suomessa oli tammi-maaliskuussa 23,8 (24,6) terawattituntia. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 18,8 (18,7) terawattituntia, mikä oli 79,0 (76,2) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 81,3 (79,3) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta.
• Sähkön riittävyys ei muodostunut ongelmaksi, kun sähköjärjestelmä ja kotimainen tuotanto toimivat luotettavasti. Myös tavanomaista lämpimämpi sää talvella 2024–2025 laski sähkön kulutusta edellistalvesta. Talven kulutushuippu 4. helmikuuta jäi 13 314 megawattiin.
• Uusiutuvaa tuotantoa kantaverkkoon liitettiin 432 (528) MW, josta tuulivoimaa oli 285 (491) MW ja aurinkovoimaa 147 (37) MW. Tuulivoimatuotannon uusi ennätyslukema kirjattiin 18.3.2025, jolloin tuulivoiman tuotanto Suomessa oli 7 296 MW.
• Suomen ja Viron välinen toinen siirtoyhteys EstLink 2 vaurioitui joulukuussa 2024. Kaapelirikon korjaustyöt etenevät ja tämänhetkisen tiedon mukaan EstLink 2 -yhteys on takaisin kaupallisessa käytössä heinäkuun 2025 puolessa välissä.
• Sähköjärjestelmän reservimarkkinoiden kannalta keskeinen uusi pohjoismainen mFRR-energiamarkkinapaikka otettiin maaliskuussa onnistuneesti käyttöön. Käyttöönotto oli mittava yhteishanke Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kantaverkkoyhtiöiden sekä sähkömarkkinatoimijoiden kesken. mFRR-markkinalla on ollut suurta hinnanvaihtelua sekä useasti korkeita säätösähköhintoja.
• Siirtymä kohti 15 minuutin aikajaksolla toimivia sähkömarkkinoita eteni tarkastelujaksolla suunnitellusti, mikä on varmistanut edellytyksiä myös sähkön vuorokausimarkkinoiden siirtymiselle 15 minuuttiin kesällä 2025. Päivänsisäinen sähkökauppa siirtyi 15 minuutin aikajaksoon Suomen ja Viron välillä tammikuussa ja Pohjoismaiden välillä maaliskuussa.
• Fingrid saavutti erittäin hyvän tuloksen kansainvälisessä kunnossapidon ITOMS (International Transmission Operations and Maintenance Study) -tutkimuksessa, jossa arvioidaan sähkönsiirtoyhtiöiden kunnossapidon tehokkuutta ja laatua. Fingridin kantaverkon käyttövarmuus oli tutkimuksessa jälleen huippuluokkaa sen ollessa vertailun yhtiöistä paras ja kunnossapidon kustannustehokkuus parani suhteessa muihin yhtiöihin.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt 

Fingrid valitti 2.1.2024 markkinaoikeuteen Energiaviraston tasepalveluehtoja koskevasta päätöksestä. Valitus koskee pääasiassa päätöksessä esitettyä tasevastaavien vakuusmallia. Energiavirasto antoi marraskuussa 2023 päätöksen tasevastaavien ehdoista, jotka sisältävät vakuusvaateiden määräytymisperiaatteet. Energiaviraston päätös sisältää merkittäviä muutoksia nykyisiin vakuusehtoihin ja eriyttää Suomen vakuusmallin muissa Pohjoismaissa käytössä olevasta. Merkittävimmät muutokset koskevat vaadittavien vakuuksien merkittävää alentamista, tarpeita vastaavan lisävakuuden asettamisen poistamista ja mahdollisen vakuuskaton asettamista. Tasevastaavakohtainen vakuuksien aleneminen lisää vastapuoliriskien yhteisvastuullisuutta tasevastaavien kesken.

Fingrid on 29.1.2024 hakenut markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston päätökseen sähkön kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevista menetelmistä kuudennelle, 1.1.2024–31.12.2027, ja seitsemännelle, 1.1.2028–31.12.2031, valvontajaksolle. Fingridin arvion mukaan päätös valvontamenetelmistä on merkittävä heikennys vuodenvaihteessa päättyneeseen sähkön kantaverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton valvontamenetelmään. Fingrid katsoo, että valvontamallia koskevan päätöksen valmistelussa vaikutusten arviointi on ollut puutteellista ja esitettyyn päätökseen liittyy edelleen tulkinnanvaraisia asioita. Päätöksen myötä Fingridin investointikyky heikkenee. Fingridin tavoitteena on ratkaisu, joka mahdollistaisi kantaverkon kehittämisen myös jatkossa niin, että vihreän siirtymän satojen miljardien investoinnit Suomeen voivat toteutua suunnitellusti.

Fingrid on 15.2.2024 hakenut markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston 11.1.2024 antamaan päätökseen järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan järjestelmävastuun ulottuvuudesta OL3-ydinvoimalaitoksen liittymisasiassa. Teollisuuden Voima Oyj (”TVO”) jätti 25.5.2022 Energiavirastolle tutkintapyynnön liittyen TVO:n esittämiin väittämiin siitä, että Fingrid olisi laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa ja/tai muussa soveltuvassa lainsäädännössä asetettua verkon kehittämisvelvoitetta ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon oikeudettomia rajoituksia sekä siitä, että Fingrid olisi rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan. Päätöksessään 11.1.2024 Energiavirasto toteaa Fingridin hoitaneen järjestelmävastaavan kehittämis-, liittämis- ja siirtovelvollisuutensa sähkömarkkinalain mukaisesti. Energiavirasto katsoo myös, että Fingridin liittymisehdoissa määritelty 1 300 MW:n tehoraja on perusteltu eikä Fingrid ole rajoittanut Olkiluoto 3:n verkkoon pääsyä. Päätöksessään Energiavirasto katsoo kuitenkin, että Olkiluoto 3:n järjestelmäsuoja kuuluu lainsäädännön tarkoittamana siirtoverkonhaltijan erityisenä suojausjärjestelmänä Fingridin vastuulle sekä Fingridin rikkoneen komission asetuksen (EU) 2017/1485 sähkön siirtoverkon käyttöä koskevista suuntaviivoista artiklan 9 sekä lain sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta (2013/590) 10 §:n 1 momentin mukaista velvollisuuttaan saattaa soveltamansa maksujen määräytymisperusteet Energiaviraston vahvistettavaksi ennen niiden käyttöönottoa. 

Fingrid toimitti Energiaviraston päätöksen mukaisesti ehdotuksensa OL3 -järjestelmäsuojaan liittyvien maksujen määräytymisperusteiksi 30.4.2024. Energiavirasto antoi päätöksensä maksujen määräytymisperusteiksi 30.12.2024. Päätöksen mukaan TVO:lle kohdistuvat kustannukset järjestelmäsuojan kohteille maksettavista korvauksista sekä tietoliikenneyhteyksien rakentamisesta, ylläpidosta ja käytöstä. Fingridille taas päätöksen mukaan kohdistuvat kohteiden hankinnan ja sopimusten teon, järjestelmäsuojan hallinnoinnin ja siihen liittyvien laitosten koestusten kustannukset sekä järjestelmäsuojan mittaus- ja valvontajärjestelmän ylläpidosta Fingridin käytönvalvontajärjestelmään. Fingrid ja TVO ovat sopineet Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan maksujärjestelyistä väliaikaisesti 1.1.2025 alkaen. Sopimus pohjautuu Energiaviraston 30.12.2024 antamaan päätökseen järjestelmäsuojan kustannuksista. Järjestelmäsuojan väliaikaiset maksujärjestelyt eivät suoraan vaikuta järjestelmäsuojan ulottuvuutta koskevaan oikeusprosessiin, jonka käsittely jatkuu markkinaoikeudessa.

Fingrid sai lunastusluvan Torna-Lautakarin neutraalipiirin johtoalueen leventämistä varten 27.10.2022. Lunastustoimituksen aloituskokouksessa 1.12.2022 lunastustoimikunta päätti, että lunastajalla on velvollisuus ottaa haltuun puusto lunastusluvan asettamien oikeuksien ja rajoitusten mukaisessa laajuudessa, ellei muuta sovita. Lunastustoimituksen loppukokous pidettiin 16.11.2023. Fingrid on valittanut Torna-Lautakarin puuston lunastusta koskevasta päätöksestä Varsinais-Suomen käräjäoikeuden maaoikeuteen 22.12.2023.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 2.4.2025 vuoden 2024 tilinpäätöksen ja tilinpäätöksessä esitetyn osingonjakoehdotuksen mukaisen teki päätöksen osingosta. Osingon ensimmäinen erä, yhteensä 90 187 800,00 euroa, maksettiin 7.4.2025. Hallituksen uudeksi jäseneksi sekä uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Eeva-Liisa Virkkunen ja hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin uudelleen Leena Mörttinen. Lisäksi hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Jero Ahola, Anne Jalkala ja Mikko Mursula.

Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan tilinpäätöstiedotteessa 4.3.2025 annetusta.

Lisätietoja

Asta Sihvonen-Punkka, toimitusjohtaja

+358 30 395 5235 tai +358 50 573 9053

Jukka Metsälä, talous- ja rahoitusjohtaja
+358 30 395 5213 tai + 358 40 563 3756

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.

Fingrid välittää. Varmasti.

www.fingrid.fi