Onko 9%&GR hyvä salasana? DNA:n tietoturva-asiantuntija muistuttaa hyvistä salasanakäytännöistä maailman salasanapäivän aattona
Torstaina 1.5.2025 vietetään vapun lisäksi maailman salasanapäivää, jonka tarkoitus on muistuttaa paremmista salasanakäytännöistä. Yleinen harhakäsitys on, että salasanan pitäisi näyttää kryptiseltä, jotta se suojaisi. DNA:n tietoturva-asiantuntijan mukaan käsitys on vanhentunut, sillä uudet menetelmät pystyvät purkamaan lyhyitä salasanoja helposti, vaikka ne sisältäisivät erikoismerkkejä epämääräisessä järjestyksessä.
DNA:n turvallisuusjohtaja Seppo Pekosen mukaan tietoturvallisuuden riskit piilevät usein ihmisten mukavuudenhaluisuudessa.
”Lyhyet merkkijonot ovat luonnollisesti helpompia muistaa ja nopeampia kirjoittaa kuin pitkät. Lyhyt salasana on kuitenkin erittäin helppo murtaa nykyaikaisilla menetelmillä. Salasanan tulee olla ehdottomasti yli 12 merkkiä pitkä. Mitä pidempi, sen vaikeammin se on murrettavissa”, Pekonen kertoo.
Salasanasta salalauseeksi – hallintaohjelmista helpotusta
“Usein oletetaan hyvän salasanan kriteerien täyttyvän, kun se sisältää kirjainten lisäksi erikoismerkkejä ja numeroita. Tämä ei valitettavasti enää suojaa riittävästi, mikäli salasana ei ole riittävän pitkä. Enää ei kannattaisi edes puhua salasanoista, vaan pikemmin salasanalauseista tai -fraaseista. Salasanalause voi olla hyvinkin simppeli, esimerkiksi suomenkielinen ja henkilökohtaisesti helposti muistettava lause. Salalausetta voi rikastaa suomen kielen murresanoilla, taivutusmuodoilla, numeroilla sekä erikoismerkeillä”, Pekonen jatkaa.
Tällainen kriteerit täyttävä salasanalause voisi olla esimerkiksi: ”Poikienkanssa23pv#Kalassa”. Toinen yleinen tietoturvallisuuden vaaranpaikka on käyttää samoja – tai edes samankaltaisia – salasanoja eri palveluissa.
”Tietomurtojen yhteydessä päätyy valitettavan usein käyttäjätunnusten lisäksi myös salasanoja verkkorikollisille huonosti suojatuista verkkopalveluista. Mikäli käytetään liian paljon toisiaan muistuttavia salasanoja, niiden logiikka voi paljastua hyökkääjälle useamman murron jälkeen hyvinkin helposti. Tekoäly on tehnyt tällaisesta selvitystyöstä rikollisille aiempaa vaivattomampaa. Siksi on tärkeää, että eri palveluissa on aina täysin erilainen salalause. Lisäksi on suositeltavaa harkita myös eri käyttäjätunnuksen käyttöä aina, kun se on mahdollista”, Pekonen huomauttaa.
Salasanojen ja käyttäjätunnusten määrän kasvaessa niiden käyttöä ja muistamista helpottaa luotettavat hallintasovellukset, joiden käyttöönottoa kannattaa ehdottomasti harkita. Lisäksi monivaiheinen tunnistautuminen on hyvä aktivoida, mikäli käytettävä palvelu sellaista tukee. Monivaiheisessa tunnistautumisessa käytetään salasanan lisäksi esimerkiksi Microsoftin ja Googlen Authenticator-sovelluksia tai tekstiviestivarmennusta.
Verkkorikollisuuden määrä on lisääntynyt
Tietoturvallisuusasiat ovat juuri nyt hyvin ajankohtaisia, sillä verkkoasiointi lisääntyy digitalisaation vuoksi jatkuvasti ja tekoälyn yleistyminen on tuonut aivan uusia ulottuvuuksia niin palveluihin kuin nettihuijareillekin.
”Verkkorikollisuuden määrä on noussut aivan uudelle tasolle. Jo yhden salasanan avulla rikollinen voi saada käyttöönsä henkilön koko verkkoidentiteetin. Ja tässä puhutaan vasta niin sanotusta sosiaalisesta ulottuvuudesta. Lisäksi asiaan liittyy taloudellinen ulottuvuus, jos rikollinen pääsee käsiksi ympäristöihin, jonne on tallennettu maksutietoja. Valitettavasti erilaiset huijausyritykset salasanojen kalastelemiseksi ovat myös parantuneet generatiivisen tekoälyn myötä huimasti. Tavallinen ihminen joutuu olemaan verkossa toimiessaan entistäkin tarkempi”, Pekonen muistuttaa.
Lisätietoja medialle:
Seppo Pekonen, turvallisuusjohtaja, DNA Oyj, puh. 044 044 5959, seppo.pekonen@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Tehtävämme yhteiskunnassa on yhdistää tärkeimmät. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,7 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työnantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2024 liikevaihtomme oli 1 100 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1 600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Facebookissa @DNA.fi, Instagramissa ja Threadsissa @dna_fi sekä LinkedInissä @DNA-Oyj.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Espanjan ja Portugalin sähkökatkot herättivät kysymyksiä – näin käy viestintäverkoille Suomessa, jos sähköt katkeavat29.4.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Espanjan ja Portugalin sähköt katkesivat laajasti tämän viikon maanantaina. Mediatietojen perusteella kyse oli ainakin Espanjassa maan historian pahimmasta sähkökatkosta. Katko kesti paikoin jopa lähes 20 tuntia. Esimerkiksi kodinkone-, liikenne-, valaistus- ja maksupääteongelmien lisäksi myös viestintäverkoissa syntyi katkon vuoksi suuria haasteita. Miten Suomen viestintäverkoille käy sähkökatkon sattuessa? DNA:n asiantuntija kertoo.
Färre barn än tidigare har en egen telefon24.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Färre barn än tidigare i åldern 5–7 år har en egen telefon för personligt bruk. Särskilt bland de yngsta barnen har andelen som äger en egen smarttelefon minskat, konstaterar DNA:s årliga Skolbarnundersökning.
Aiempaa harvemmalla pienellä lapsella on ikioma puhelin24.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Aiempaa harvemmalla 5–7-vuotiaalla lapsella on oma puhelin henkilökohtaisessa käytössään. Pienimpien lasten keskuudessa varsinkin oman älypuhelimen omistaminen on vähentynyt, selviää DNA:n vuosittain teettämästä Koululaistutkimuksesta.
Fewer young children have a phone of their own than before24.4.2025 09:00:00 EEST | Press release
The percentage of children aged between 5 and 7 years who have a phone for their personal use has decreased. DNA’s annual School Survey reveals that having a personal smartphone in particular is not as common among the youngest age group as before.
DNA:n talous- ja vastuullisuuskatselmus paketoi vuoden 202414.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
DNA Oyj:n vuoden 2024 talous- ja vastuullisuuskatselmus tuo esille yhtiön tärkeimmät saavutukset taloudellisten tulosten ja vastuullisuustyön osalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme