Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.

Alhainen lihasvoima, erityisesti käden puristusvoima, on yhteydessä enneaikaiseen kuolemanriskiin. Lihasvoiman heikentymistä voidaan hidastaa fyysisellä aktiivisuudella, ja parempi lihasvoima voi lisätä halukkuutta liikkua. Elämäntapojen lisäksi lihasvoimaan vaikuttavat myös geneettiset tekijät. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan yhteydessä sekä pienempään kokonaiskuolleisuuteen että sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen ikääntyessä, ja voidaanko vapaa-ajan fyysisellä aktiivisuudella vaikuttaa näihin yhteyksiin.
Perinnöllisen lihasvoiman yhteys kuolleisuuteen miehillä on riippumaton fyysisestä aktiivisuudesta
Tulokset osoittivat, että miehillä perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan pienensi lievästi sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä. Nämä havainnot säilyivät merkitsevinä jopa silloin, kun huomioitiin muut elämäntavat, kuten tupakointi, alkoholinkulutus ja painoindeksi sekä tarkasteltaessa muita kuolinsyitä kilpailevana riskinä. Vastoin ennakko-oletuksia tutkimuksessa havaittiin, että perinnöllisen lihasvoiman ja kuoleman riskin välinen yhteys ei ollut riippuvainen fyysisen aktiivisuuden määrästä.
”Perinnöllisen fyysisen vahvuuden ja alhaisemman kuolemanriskin välinen yhteys siis säilyi, liikkuipa henkilö vapaa-ajallaan vähän tai enemmän”, väitöskirjatutkija Päivi Herranen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta selventää.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että perinnöllinen alttius suurempaan lihasvoimaan ei lisännyt liikkumista arjessa.
“Henkilöt, jotka ovat geeniperimässään saaneet paremman lihasvoiman eivät siis automaattisesti liiku enemmän kuin muut”, Herranen sanoo.
Naisilla perinnöllinen lihasvoima ei ollut yhteydessä kuolleisuuteen, mikä voi johtua sukupuolten välisistä biologisista ja ympäristöllisistä eroista, jotka vaikuttavat sydän- ja verisuoniterveyteen.
”Teoriassa saattaisi olla mahdollista, että geneettiset ja fysiologiset tekijät, jotka edistävät naisten lihasvoimaa, voisivat lisätä heidän herkkyyttään sydän- ja verisuonisairauksille, joiden esiintyvyys naisilla iän myötä yleistyy. Tätä täytyisi kuitenkin vielä selvittää suuremmissa aineistoissa”, Herranen pohtii.
Perinnöllisestä lihasvoimasta ja elintavoista voidaan ennustaa terveysriskejä
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa hyödynnettiin polygeenistä summamuuttujaa, joka yhdistää satojen tuhansien geenimuunnosten yhteisvaikutuksen lihasvoimaan. Polygeenisen summan avulla voidaan vertailla henkilöitä, joilla on poikkeuksellisen korkea tai matala perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan ja tutkia sen yhteyttä erilaisiin terveysriskeihin.
Vaikka lihasvoiman polygeenisen summan itsenäinen ennustekyky on vielä rajallinen, se on samansuuruinen kuin useilla yksittäisillä elämäntavoilla. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta lihasvoiman polygeenistä summaa voitaisiin soveltaa osana yksilöllistä riskiarviointia.
”Lisäksi lihasvoiman polygeenistä summaa voisi mahdollisesti hyödyntää tutkittaessa vaikuttaako yksilön geneettinen taipumus lihasvoiman harjoitteluvasteeseen ja kykyyn kehittyä harjoittelun avulla”, Herranen toteaa.
Tutkimuksen aineisto sisälsi tiedot lähes 9000 suomalaisen kaksosen perimästä ja elämäntavoista. Tutkittavien koulutusta, painoindeksiä, tupakointia, alkoholinkäyttöä ja fyysistä aktiivisuutta selvitettiin kyselylomakkeilla kolmessa eri aikapisteessä.
Tutkimus sai toisen palkinnon Liikuntatieteellisen Seuran Vuoden Liikuntalääketieteellinen tutkimus 2024 -kilpailussa. Tutkimus on kolmas osajulkaisu Päivi Herrasen väitöskirjatutkimuksesta, jossa selvitetään, miten perimä ja ympäristötekijät erikseen ja yhdessä vaikuttavan biologiseen ikääntymiseen ja erityisesti lihasvoiman ja toimintakyvyn heikkenemiseen ikääntyessä. Tutkimus on osa GenActive-projektia, jota ovat rahoittaneet Suomen Akatemia sekä Juho Vainion ja Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöt. Projektia johtaa apulaisprofessori, akatemiatutkija Elina Sillanpää. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Gerontologian tutkimuskeskuksen (GEREC) ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) kanssa.
Lisätiedot:
Väitöskirjatutkija Päivi Herranen,
paivi.m.herranen@jyu.fi , +358503583399
Alkuperäinen artikkeli: Herranen, P., Waller, K., Joensuu, L., Palviainen,T., Laakkonen, E.K., Kaprio, J. & Sillanpää, E. (2025) Genetic liability to higher muscle strength associates with a lower risk of cardiovascular disease mortality in men irrespective of leisure-time physical activity in adulthood: a longitudinal cohort study. J Am Heart Assoc.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme