MS-taudin etenemiselle löytyi uusi ennustetekijä
Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden ennustetekijän, joka kertoo MS-taudin etenemisnopeudesta. Uuden tiedon mukaan aivojen tulehduspesäkkeiden reunojen paksuus on yhteydessä taudin vaikeusasteeseen ja etenemisvauhtiin. Löydös syntyi professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Laura Airaksen johtamassa tutkimusryhmässä. Tutkimustulokset on julkaistu 29.4. Nature Medicine -lehdessä.

Aivojen mikrogliasolujen normaali tehtävä on puolustaa aivoja ulkopuolisia hyökkääjiä, kuten viruksia vastaan. Monissa aivosairauksissa puolustussolut alkavat jostakin syystä toimia väärin eli aivokudosta tuhoavasti. Professori Laura Airaksen ja muiden MS-tutkijoiden käsitys on, että hillitsemällä mikrogliojen toimintaa ja sen aiheuttamaa tulehdusta, voitaisiin MS-taudin eteneminen saada pysähtymään.
MS-taudin tautipesäkkeet, leesiot, ovat syvällä aivoissa, mutta ne pystytään paikallistamaan ja näkemään PET-kuvauksella. Airaksen ryhmä yhdisti kuvantamistiedot näytteisiin, jotka on otettu MS-potilaiden aivoista heidän kuolemansa jälkeen. Kudosnäytteet tulivat Hollannista ja kuvantamistietoa kerättiin 114 suomalaiselta MS-potilaalta. Tuloksista nähtiin, että mitä leveämpi reunus tautipesäkkeissä on, sitä nopeammin etenevästä taudista on kyse.
– Kun mikrogliat muodostavat tällaisen leveän ja paksun reunuksen, niiden haitallinen toiminta työntyy syvemmälle terveeseen aivokudokseen ja vaurioittaa sitä, Airas selittää.
Hän valottaa asiaa tennispallovertauksella: jos MS- tautipesäke olisi kuin tennispallo, rauhallisessa mikrogliatoiminnassa pallon pintaa peittäisi matala nukka. Erittäin aktiivinen mikrogliatoiminta taas vastaisi sitä, että tennispallon pintaa peittäisi pitkä karva.
Löytö auttaa hoidossa ja nopeuttaa lääkekehitystä
Airaksen mukaan uusi löytö auttaa kohdistamaan hoitoja MS-potilaisiin, joiden tautipesäkkeistä nähdään, että tauti etenee nopeasti. Reunusilmiö voi kuitenkin toimia myös biologisena mittarina uusien lääkehoitojen kehityksessä.
– Jos näemme, että uusi lääkemolekyyli kaventaa tautipesäkkeiden reunusta, voimme melko varmasti olettaa, että lääkekandidaatti on toimiva ja voimme jatkaa lääketutkimusta eteenpäin, Airas toteaa.
MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Taudista on kaksi muotoa, joista toinen etenee aaltomaisesti pahenemisvaiheiden kautta. Toisessa muodossa, niin sanotussa ensisijaisesti etenevässä MS-taudissa, potilaan toimintakyky huononee tasaisesti ilman selviä pahenemisvaiheita. Laura Airas arvioi, että tautipesäkkeitä koskeva uusi tieto hyödyttää kummankin tautimuodon hoitojen kehitystä.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Laura AirasTurun yliopisto
Puh:+358-503294321laura.airas@utu.fiKuvat
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Turkulaistutkijoiden kehittämä uusi verkkopalvelu auttaa ymmärtämään politiikan taustoja – aineistoja jopa vuoteen 1907 asti29.4.2025 12:30:00 EEST | Tiedote
Uuden Politiikkapöydän avulla käyttäjät voivat tarkastella kattavasti politiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä dokumentteja. Palvelu auttaa ymmärtämään päätöksenteon taustoja syvällisesti.
Lapsuuden ajan haitalliset kokemukset altistavat nuorten itsetuhoisuudelle (Väitös: MPH Karen Lynn Celedonia, 2.5.2025, nuorisopsykiatria)29.4.2025 10:49:22 EEST | Tiedote
Tuore yhdysvaltalaisia nuoria tutkinut väitöskirja paljastaa, että lapsuuden ajan haitalliset kokemukset, kuten kaltoinkohtelu ja laiminlyönti, altistavat nuoret itsetuhoisuudelle. Tytöillä oli suurempi riski itsetuhokäyttäytymiseen hoidon aikana, eikä itsetuhoisuuden riskin seulonta mielenterveyspalveluihin pääsyn yhteydessä pystynyt ennustamaan suurta määrää itsetuhoista käyttäytymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme