Tuottavuus kasvuun palkkaamalla yrityksiin lisää korkeakoulutettuja
Yritysten tuottavuuden kasvu on kiinteässä yhteydessä siihen, että erityisesti STEM-alojen korkeakoulutettujen osuus niiden henkilöstössä kasvaa, kertoo Laboren uusi analyysi. Kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu näkyy yritysten tuottavuudessa vieläkin nopeammin. Analyysin tulokset korostavat korkeasti koulutetun työvoiman ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kehitykselle.
Yritysten henkilöstön koulutusrakenteen vaikutus tuottavuuteen
Laboren tuoreessa analyysissä tarkasteltiin yrityksen henkilökunnan koulutusrakenteen muutoksen ja tuottavuuden kasvun välistä yhteyttä. Erityisesti selvitettiin, miten ylimmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden muutos vaikuttaa yrityksen tuottavuuden kehitykseen.
Taustalla huoli Suomen talouskehityksestä
Suomen talousongelmat johtuvat suurelta osin yrityssektorin heikosta tuottavuudesta. Samaan aikaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on ollut laskussa, mikä herättää huolta tulevasta kehityksestä. Taustalla on menneinä vuosina tehdyt leikkaukset korkeakoulutuksen rahoituspohjaan.
Koulutusalan merkitys tuottavuusvaikutuksissa
Analyysissä on hyödynnetty tilastollisia menetelmiä sen selvittämiseen, miten ylimmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden muutos vaikuttaa tuottavuuden kasvuun, kun muita tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä on vakioitu. Korkeakoulutetut jaettiin kolmeen ryhmään: STEM-alat (tiede, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka), kaupalliset alat ja muut alat. Vertailuryhmänä toimivat työntekijät ilman ylempää korkeakoulututkintoa. Analyysi perustui Tilastokeskuksen laajoihin yhdistettyihin työntekijä-työnantaja-aineistoihin.
Korkeakoulutetun työvoiman osuuden kasvu lisää tuottavuutta
Analyysin tulokset osoittavat, että STEM-alojen korkeakoulutettujen osuuden kasvu henkilöstössä liittyy vahvasti yrityksen tuottavuuden paranemiseen, mutta vaikutus ilmenee selkeämmin vasta kahden–kolmen vuoden viiveellä. Kaupallisen alan korkeakoulutettujen osuuden kasvu puolestaan näkyy tuottavuuden kasvussa nopeasti ja voimakkaasti. Tämä viittaa siihen, että korkeasti koulutetun työvoiman lisääminen on olennainen osa yritysten tuottavuuskasvun edellytyksiä.
Analyysi osa laajempaa hanketta
Analyysi on osa Työn ja talouden tutkimuksen Laboren ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toteuttamaa "Yritysrahoituksen saatavuus ja tuottavuuskehitys Suomessa" -hanketta, jota tukee Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiö.
Tutkijaryhmä:
Paolo Fornaro, johtava tutkija, Labore
Mika Maliranta, johtaja, Labore ja professori, Turun kauppakorkeakoulu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiPaolo Fornarojohtava tutkijaMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:+358 40 9658 449paolo.fornaro@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme