Espanjan ja Portugalin sähkökatkot herättivät kysymyksiä – näin käy viestintäverkoille Suomessa, jos sähköt katkeavat

Talvella 2022–2023, Suomessa varauduttiin laajasti sähköpulaan ja jopa kiertäviin, alueellisiin sähkökatkoksiin. Tämä johtui Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan tuomasta epävakaudesta energiamarkkinaan. Talvesta selvittiin lopulta ilman suurempia haasteita. Tapaus herätteli kuitenkin monia yhteiskunnallisesti kriittisiä toimijoita tarkastamaan omaa varautumistaan, ja tilanne energiamarkkinoillakin on parantunut sen jälkeen selvästi.

Viestintäverkot vaativat toimiakseen sähköä, joten mahdolliset häiriöt sähkönjakelussa heijastuvat myös niihin. DNA on varmistanut mobiiliverkkojensa virransyötön viranomaismääräysten mukaisesti.

”Kansainvälisesti tarkasteltuna varautuminen viestintäverkkojen sähkönsaannin häiriöihin on Suomessa poikkeuksellisen hyvä”, vakuuttaa DNA:n verkonhallintakeskuksen valvomon osastopäällikkö Visa Urpelainen.

Näin sähkökatko vaikuttaisi palveluihin välittömästi

Maksimissaan kolmen tunnin sähkökatkon aikana DNA:n mobiiliverkon peruspalvelut, eli puhelut ja tekstiviestit, toimisivat pääosin normaalisti. Mobiilidatayhteyksien osalta palvelutaso saattaa kuitenkin heiketä merkittävästi. Sähkökatkoalueella datayhteydet kiinteässä verkossa saattaisivat kuitenkin lakata toimimasta kokonaan. Mobiiliverkon katkoksessa vaikutukset voisivat näkyä myös katkoalueen viereisillä alueilla. Kun sähkönjakelu palautuu, myös datapalvelut palaavat.

Mobiilitukiasemien vaadittu varmistusaika vaihtelee 15 minuutista 12 tuntiin viestintäverkkojen ja -palveluiden tärkeysluokan mukaan. Kriittisten kohteiden sähkönsaanti on turvattu useiksi päiviksi varavoimakoneen avulla. Normaalitilanteessa tavalliset sähkökatkokset ja häiriöt ovat hyvin lyhyitä, kestoltaan alle 15 minuuttia.

Miten käy sähkökatkon venyessä?

DNA:n verkonhallintakeskus, eli valvomo, sijaitsee Lahdessa. Oli kyse sitten DNA:n mobiili- tai kiinteistä verkoista, puhelinyhteyksistä tai laajakaistasta, valvomo vastaa verkkojen ja palveluiden toimintakyvyn valvonnasta vuorokauden jokaisena hetkenä. Tyypillisesti kovaan testiin joudutaan myrskyn riepotellessa Suomea. Jos esimerkiksi puu kaatuu sähkölinjoille aiheuttaen tilapäisen häiriön sähköverkkoon, alkaa valvomo välittömästi seurata tilannetta ja ryhtyy tarvittaviin toimiin.

Jos sähköverkkoyhtiöt eivät näytä saavan virtaa palautetuksi kolmen tunnin sisällä, operaattorit toimivat itse verkkojen toiminnallisuuden ylläpitämiseksi. Tukiasemien akkuja voi säästää esimerkiksi ajamalla tukiaseman yksittäistä tekniikkaa alas, jolloin mobiilidatayhteydet hetkellisesti heikkenevät mutta tärkein, eli hätäpuhelujen läpimeno, turvataan. Kriittinen asia on myös varavoiman koordinointi.

”Karkeasti kuvaillen 10–15 vuotta sitten jokainen operaattori lähetti oman henkilönsä viemään peräkärryllä varavoimaa samaan kohteeseen, ja siellä autot seisoivat rivissä odottamassa aurausta. Sittemmin on perustettu operaattoreiden yhteinen Häty-ryhmä, jonka mahdollistamalla yhteistyöllä häiriöt saadaan hoidettua järkevämmin. Voimme sopia muiden operaattoreiden kanssa, että vie sinä varavoima tuonne, niin minä vien tänne, jotta varmistetaan hätäpuheluiden toimivuus. Myyntitilanteissa olemme kilpailijoita, mutta suurhäiriötilanteissa parhaita kavereita”, Urpelainen kertoo.

Miten kotona ja yrityksissä tulisi varautua?

Jos kodin tai yrityksen laitteiden toiminta keskeytyy sähköverkon häiriön vuoksi, niin ensimmäisenä on syytä selvittää mitä oma sähköyhtiö tai viranomainen on asiasta mahdollisesti tiedottanut. Kun katko on ohi, tulee varmistaa laitteiden virransaanti ja tarvittaessa käynnistää ne uudelleen.

Asiakkaiden ei lähtökohtaisesti tarvitse olla sähkökatkon vuoksi yhteydessä DNA:n asiakaspalveluun. DNA:n valvonnassa olevien yhteyksien toimintahäiriöt havaitaan DNA:lla automaattisesti, ja tarvittaviin palautustoimiin ryhdytään ilman erillistä asiakasyhteydenottoa. Sama koskee sellaisia yritysasiakkaiden päätelaitteita, joiden valvonta on DNA:n vastuulla. Laitteiden palautuminen sähkökatkoista voi kuitenkin kestää hetken. Laite- ja yhteyskohtainen palautumisaika riippuu häiriön laajuudesta.

Yksityishenkilö voi varautua sähkökatkoihin pitämällä puhelimen ja varavirtalähteen ladattuina. Alle kolmen tunnin sähkökatkon aikana puhelimella voi normaalisti soittaa ja lähettää tekstiviestejä, mutta nettiyhteys saattaa olla hidastunut merkittävästi. Myöskään sähköä käyttävät laitteet, kuten pöytätietokone, kodin WiFi-reitittimet ja televisio, eivät toimi.

Yritysten on hyvä huomioida, että tyypillisesti toimisto- tai tuotantorakennuksissa on vain harvoin saatavilla varavoimaa, joten kaikki sähköä vaativa työ joudutaan sähkökatkon ajaksi keskeyttämään. Yritysten on hyvä tarkastella mahdollisuutta hajauttaa toimintaansa alueellisesti, ennakoida katkon vaikutukset liiketoimintaan ja selvittää varavoiman saatavuutta.

Kriisijohtamismalli käyttöön muutaman kerran vuodessa

DNA toimii suurhäiriötilanteissa tiiviissä yhteistyössä paitsi valtakunnallisten ja alueellisten operaattoreiden myös hätäkeskuslaitoksen, Traficomin, pelastuslaitoksen ja alueellisten alihankkijoiden kanssa. Myös Ilmatieteen laitoksen ennusteista on suuri apu varauduttaessa myrskyihin.

”Valvomon toiminta on nimenomaan jatkuvaa varautumista, ennakointia ja vuoropuhelua. Meillä on oma kriisijohtamismalli, joka on ikään kuin häiriönhallinnan priorisointityökalu. Se otetaan käyttöön muutaman kerran vuodessa, minkä lisäksi harjoittelemme toimintamalleja jatkuvasti ylläpitääksemme varautumisen tasoa. Kaiken lähtökohtana on, että asiakasta palvellaan silloinkin, kun häiriötilanne on päällä. Mitä tiukempi tilanne, sitä parempaa valvomon toiminta on”, Urpelainen lupaa.

Lisätietoja medialle:

Visa Urpelainen, DNA:n verkonhallintakeskuksen valvomon osastopäällikkö, puh. +358 44 044 6103, visa.urpelainen@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi