Kestävä arki -kyselytutkimus: Martat edelläkävijöinä kohti kestävämpää arkea

Ruokavalinnoilla kohti kestävämpää arkea

Martat nousevat tutkimuksessa esiin kestävän arjen edelläkävijöinä. Martat poikkeavat muista vastaajista erityisesti sesonkiraaka-aineiden suosimisessa, kasvisten lisäämisessä ruokavalioon ja lihankulutuksen vähentämisessä. Valtaosa kaikista vastaajista oli sekasyöjiä. Kasvissyöjiä tai vain harvoin lihaa syöviä oli kuitenkin martoissa muuta väestöä enemmän. Ruokahävikin vähentäminen koetaan kummassakin ryhmässä tärkeäksi tavoitteeksi, mutta erityisesti martat panostavat siihen tietoisesti suunnittelemalla ostoksensa ja arjen ruokailut etukäteen.

Luonnon monimuotoisuutta tuetaan kotipihoissa

Puutarhanhoidossa ja luonnontuotteiden keräämisessä martat ovat muita suomalaisia aktiivisempia. He kompostoivat useammin, torjuvat haitallisia vieraslajeja, kasvattavat pölyttäjille tärkeitä kasveja ja jättävät tietoisesti pihan alueita hoitamatta. Yli 90 % kyselyyn vastanneista martoista oli tehnyt jonkin teon luonnon monimuotoisuuden hyväksi ja kaikista vastaajistakin lähes 75 prosenttia.

Kestäviä valintoja kotiin ja kulutukseen

Vastuullinen kuluttaminen näkyy käyttöä kestävien tavaroiden suosimisena. Sekä martat että muut vastaajat pidentävät vaatteiden käyttöikää huoltamalla ja korjaamalla. Uusia sisustustuotteita hankitaan lähinnä vain rikkoutuneiden tilalle. Martat valitsevat muita useammin ympäristömerkittyjä tuotteita ja ovat myös valmiita maksamaan ympäristömerkitystä tuotteesta enemmän.

Lajittelu kiinnostaa, mutta tehostamiselle on tarvetta

Suomalaiset suhtautuvat positiivisesti lajitteluun ja ilmoittavat lajittelevansa varsin kiitettävästi eri materiaaleja. Martat ovat vielä muutakin väestöä aktiivisempia lajittelijoita, erityisesti tekstiilien osalta. Muovipakkausten lajittelu on kummassakin ryhmässä lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2017, jolloin kysely toteutettiin ensimmäisen kerran. Jos lajittelu jää tekemättä, yleisimmät syyt ovat tilanpuute ja kierrätyspisteen kaukainen sijainti. Avoimissa vastauksista esille nousee muun muassa kertyvän jätteen pieni määrä ja biojätteeseen liittyvät hajuhaitat. Vaikka kyselyyn vastanneet ilmoittavat lajittelevansa monia jätejakeita, liian suuri osa kierrätyskelpoisista materiaaleista päätyy tosiasiassa yhä sekajätteeseen. Kyselyn perusteella lajittelun tehostamiseen kodeissa on kuitenkin hyvät edellytykset.

Yksilön teoilla on merkitystä

Arvoilla ja asenteilla on keskeinen rooli siirtymässä kestävämpään elämäntapaan. Tältä osin kyselyn tulokset kertovat lohduttavaa viestiä: kyselyn vastaajat uskovat, että yksilöllä on vaikutusmahdollisuus ympäristöasioissa ja että ilmastonmuutoksen torjuminen on meistä jokaisen velvollisuus. Martat ovat vielä muita vahvemmin samaa mieltä näiden väittämien kanssa. Vaikuttamista ympäristöasioihin halutaan myös päättäjiltä, vaalien ehdokasvalinta ympäristönäkökulman perusteella on kasvanut aiemmista vuosista kummassakin ryhmässä.

Taitoja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen

Tutkimuksen tulokset tukevat Marttojen pitkäjänteisen työn merkitystä. Monen kestävän arjen teon taustalle tarvitaan myös koko joukko taitoja, joita Marttojen toiminnassa ja neuvonnan avulla on mahdollisuus vahvistaa. Kyselyn perusteella moni vastaajista ei esimerkiksi vielä koe osaavansa valmistaa maukasta kasvisruokaa, joten tarve kotitalousneuvonnalle kestävyysmurroksen edistämisessä on ilmeinen.

Tutkimuksen toteutus

Kyselytutkimus toteutettiin web-kyselynä kahdessa osassa: jäsenkyselynä Marttaliiton jäsenille (otos 3326 vastaajaa, noin 10 % jäsenistöstä) ja kuluttajakysely väestötasolla IROresearchin Tuhat suomalaista -tutkimuksessa (n=1000). Väestötason tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallistesti sekä validoitiin henkilön ja annettujen vastausten suhteen. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin loka-marraskuussa 2024. Kestävä arki -tutkimus on toteutettu aiemmin vuosina 2017, 2019 ja 2021.