Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta
5.2.2026 15:10:53 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa.
Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita.
”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa.
Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita.
Kilpailun lisääminen edellyttää toimivia markkinoita
Kuntaliiton mukaan kilpailun lisääminen julkisissa hankinnoissa on kannatettava tavoite, mutta sen toteutus edellyttää toimivia markkinoita kaikkialla Suomessa.
”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
“Kotimaisessa ja eurooppalaisessa mitassa tarjousten määrä on vähentynyt sitä mukaa, kun sääntely on lisääntynyt. Julkiset hankinnat eivät riittävästi kiinnosta yrityksiä”, toteaa Kuntaliiton lakiasioiden johtaja Juha Myllymäki.
Hallitus on arvioinut, että sidosyksiköiden käytön rajaaminen lisää kilpailua.
”Kuntien kokemuksen mukaan in house -yhtiöt ovat monilla alueilla syntyneet juuri siksi, että toimivia markkinoita ei ole ollut ja kunnat tavoittelivat tehokkuutta. Kaikki in house -yhtiöt ovat hankintayksiköitä, joiden jo lain mukaan täytyy kilpailuttaa hankinnat omistajiensa puolesta. Mekaaninen omistusraja voi vähentää vaihtoehtoja, ei lisätä kilpailua”, jatkaa Myllymäki.
Kuntaliitto edellyttää, että muutosten läpiviemiseen varataan riittävästi aikaa ja rahoitusta. Muutoksen hallinnollinen taakka tulee olemaan valtava.
“Kunnille ei voida sälyttää uudistuksen kustannuksia ilman korvausta. Muutosten toteuttamiseen on varattava riittävä siirtymäaika ja rahoitus. Ilman näitä uudistusta ei voida viedä läpi hallitusti, eikä palveluja turvata”, Karhunen tiivistää.
Jätehuolto jätettävä kokonaan ulkopuolelle, siirtymäajan oltava riittävä
Kuntien jätehuolto on suljettava yksiselitteisesti lain soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä edellyttää, että jätehuoltoa koskeva rajaus kirjataan selkeästi lakiin ja käsitellään saman aikaisesti hankintalain kanssa. Eduskunnalla on kokonaisvaikutusten arvioimiseksi oltava selkeä kokonaiskuva sääntelystä.
Esityksen nopea voimaantulo yhdistettynä lyhyeen siirtymäaikaan luo kunnille merkittävän toteutusriskin. Samanaikaisesti EU:ssa valmistellaan hankintasääntelyn uudistusta, mikä lisää epävarmuutta markkinoilla.
Kuntaliitto korostaa myös, että kansallista lainsäädäntöä ei ole tarkoituksenmukaista kiristää juuri ennen EU-hankintadirektiivin uudistumista.
”Kansalliset ratkaisut olisi järkevää sovittaa tähän aikatauluun turhan työn ja päällekkäisten muutosten välttämiseksi. Sen lisäksi, että siirtymäaika on muutokseen liian lyhyt, ei se ehdi edes kulua loppuun ennen EU-sääntelyn selkeytymistä. Tämä voi johtaa uuteen solmuun sääntelyssä”, Juha Myllymäki toteaa.
Perustuslailliset vaikutukset arvioitava huolellisesti
Esityksen valmisteluun liittyy myös perustuslaillisia kysymyksiä. Oikeuskansleri edellytti tammikuussa, että hallituksen tulee perustella tarkemmin esityksen vaikutukset kuntien perustuslailla turvattuun itsehallintoon sekä arvioida vaikutuksia erikokoisiin kuntiin.
“Esityksen perustuslailliset vaikutukset on arvioitava huolellisesti eduskuntakäsittelyssä”, Karhunen edellyttää.
Palvelujen saatavuus ja turvallisuus turvattava
Kuntaliitto on valmistelun aikana nostanut esille huolensa myös palvelujen saatavuudesta, huoltovarmuudesta, kyberturvallisuudesta ja kuntien itsehallinnosta. Pienissä kunnissa vaihtoehtoisia markkinoita ei aina ole, mikä lisää riskiä palvelujen heikkenemisestä.
”Meillä on suuri huoli, miten pienet kunnat tämän uudistuksen kanssa pärjäävät. In house -järjestelyillä on aiemmin saatu osaamista hankintojen ja volyymietua hintojen kilpailutuksiin. Etenkin pienet kunnat joutuvat vaikeaan tilanteeseen sekä osaajapulan että heikon markkinatilanteen vuoksi. Pitkäjänteinen seudullinen yhteistyö on vaarassa kadota”, nostaa esille Karhunen.
Toimivien rakenteiden purkaminen voi joissakin kunnissa johtaa palvelujen palauttamiseen kunnan omaksi tuotannoksi. Tämä ei lisää kilpailua, mutta voi kasvattaa kustannuksia.
“Kuntien huolena eivät kuitenkaan ole vain kustannukset. Erityisesti ruoka- ja ICT-palveluissa on kyse myös huoltovarmuudesta ja kyberturvallisuudesta”, Karhunen toteaa.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Minna Karhunen, toimitusjohtaja, +358 50 380 5907
Juha Myllymäki, lakiasioiden johtaja, +358 50 408 4392
Eeva-Riitta Högnäs, johtava juristi, +358 41 506 3414
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet: Långtids- och ungdomsarbetslösheten behöver åtgärdas och kommunernas straffavgifter minskas9.4.2026 13:42:38 EEST | Pressmeddelande
Finlands kommuner och städer är medvetna om att den offentliga ekonomin är svag och behöver anpassas. I ramförhandlingarna i april behövs det beslut som förbättrar sysselsättningstjänsternas effekt, särskilt för långtidsarbetslösa och unga och beslut som ger kommunerna fler verktyg och minskar på straffavgifterna. Nya nedskärningar får inte göras i kommunernas basservice, kräver Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Kuntaliitto: Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen puututtava, kuntien sakkomaksuja kevennettävä9.4.2026 13:04:35 EEST | Tiedote
Suomen kunnat ja kaupungit tunnistavat julkisen talouden heikon tilanteen ja sopeutustarpeen. Huhtikuun kehysriihessä tarvitaan kipeästi päätöksiä, joilla parannetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta, lisätään kuntien työkaluja ja kevennetään sakkomaksutaakkaa. Uusia leikkauksia kuntien peruspalveluihin ei tule tehdä, edellyttää Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen.
Kommunförbundet: Undervisning via fjärruppkoppling ingen sparåtgärd – behövs för att trygga utbildningsutbudet8.4.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en färsk utvärdering av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) används fjärruppkoppling tillsvidare bara i liten utsträckning inom den grundläggande utbildningen. Enligt Kommunförbundet är resultatet väntat, men samtidigt visar det att undervisning genom fjärruppkoppling behöver utvecklas på ett kontrollerat och välplanerat sätt. ”Det är viktigt att kommunerna får tydliga ramar för undervisning via fjärruppkoppling. I nuläget råder oklarhet”, säger Minna Lindberg, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. Enligt utvärderingen ger användning av fjärruppkoppling inga besparingar i undervisningskostnaderna. Kommunförbundet vill därför lyfta fram att den viktigaste rollen för undervisning via fjärruppkoppling inte är att minska kostnaderna, utan att säkerställa en tillgänglig och mångsidig undervisning.
Kuntaliitto: Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on välttämätön ratkaisu sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamiseen8.4.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien toimintaympäristö on muutoksessa: ikäluokat pienenevät ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Tämä haastaa kuntia turvaamaan yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet kaikille oppilaille. ”Lasten määrä vähenee ja opetuksen järjestäminen vaikeutuu, mutta teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia – myös sellaisia, joita meillä ei vielä ole käytössämme”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindberg. ”Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei korvaa lähiopetusta, vaan täydentää sitä. Lähtökohtana on koulussa tapahtuva oppiminen, jossa oppilas saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen”, Kuntaliiton Minna Lindberg painottaa. Karvin 8.4. julkaistavan arvioinnin mukaan etäyhteyksien hyödyntäminen ei tuo säästöjä opetuksen kustannuksiin. Kuntaliitto haluaakin nostaa esille, että etäopetuksen keskeinen rooli ei ole kustannusten leikkaaminen, vaan opetuksen saavutettavuuden ja monipuolisuuden turvaaminen.
Delade åsikter om kommunernas och välfärdsområdenas samarbete – en tredjedel av kommunerna tycker samarbetet fungerar8.4.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en enkät till kommun- och samkommunsledningen har samarbetet med välfärdsområdet utvecklats i en positiv riktning. Åsikterna går dock isär: en tredjedel anser att samarbetet fungerar bra, medan nästan en fjärdedel bedömer det som svagt. Enligt Kommunförbundets färska enkät har samarbetet utvecklats, men det försvåras av oklar arbetsfördelning, ekonomiska problem och motsättningar. ”Av enkätsvaren kan man tydligt utläsa växande utmaningar till följd av kärv ekonomi och delvis också ökande motsättningar mellan kommunerna och välfärdsområdena”, säger forskningschef Marianne Pekola-Sjöblom. Kommunförbundet har följt samarbetet mellan kommunerna och välfärdsområdena ända sedan 2022 då välfärdsområdesreformen bereddes. Uppföljningen har visat att det finns varierande utmaningar med samarbetet på de olika kontaktytorna. Framgångarna och utmaningarna varierar också mellan olika välfärdsområden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme