Suomen luonto kukoistamaan – Priodiversity LIFE ennallistaa ja kunnostaa elinympäristöjä kahdeksassa maakunnassa
24.2.2026 10:00:00 EET | Elinvoimakeskukset | Tiedote
Suomen luonnon tila heikkenee ja asiaan on puututtava. Priodiversity LIFE -hanke ennallistaa ja hoitaa luontoa kahdeksan maakunnan alueella vuosina 2025–2030. Kunnostettavia kohteita etsitään noin 590 000 hehtaarin alalta. Toimien vaikuttavuus on suuri: kunnostuksia tehdään laajana yhteistyönä, mikä mahdollistaa isompien luontoalueiden ennallistamisen ja kunnostamisen hallinnollisista rajoista riippumatta. Luontokadon pysäyttämiseen mukaan kaivataan myös yksityisiä maanomistajia, joille osallistuminen on vapaaehtoista.
Yhteistiedote: Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, ympäristöministeriö sekä Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen, Sisä-Suomen ja Pohjois-Suomen elinvoimakeskukset
EU-rahoitteinen Priodiversity LIFE -hanke ennallistaa ja hoitaa luontoa vuosina 2025–2030 kahdeksan maakunnan alueilla Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa sekä myöhemmin myös Lapissa. Samalla toteutetaan Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteita.
Nyt kohteita etsitään seitsemästä maakunnasta yhteensä 590 000 hehtaarin suuruiselta alueelta. Toimenpiteisiin kuuluu muun muassa soiden ja metsien ennallistamista, perinnebiotooppien, lehtojen ja paahdeympäristöjen hoitoa, kosteikkojen rakentamista sekä purojen ja lähteiden kunnostamista. Hankkeen edetessä ja luontotiedon lisääntyessä mukaan valitaan uusia alueita.
”Suomessa on ennallistettu luontoa jo pitkään, mutta nyt tekemiseen otetaan uusi vaihde silmään. Priodiversity LIFE -hankkeessa uutta on luontotiedon erityisen tehokas hyödyntäminen kunnostuskohteiden valinnassa sekä laaja yhteistyö, joka mahdollistaa työskentelyn hallinnollisista rajoista huolimatta”, kertoo projektipäällikkö Elina Tauriainen hanketta koordinoivasta Metsähallituksen Luontopalveluista.
Miksi luontokato on pysäytettävä nyt?
Suomessa elävistä kasvi- ja eläinlajeista jo 12 prosenttia on uhanalaisia. Myös yleiset lajit, kuten varpuset ja metsäjänikset, taantuvat. Lajien tilaan ovat merkittävimmin vaikuttaneet metsäelinympäristöjen muutokset, avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu sekä ilmastonmuutos. Luonnon tilan parantaminen edellyttää näihin juurisyihin puuttumista sekä elinympäristöjen aktiivista ennallistamista ja hoitoa.
Ennallistamisella tarkoitetaan elinympäristöjen ja niiden lajiston palauttamista kohti luonnontilaa tai mahdollisimman lähelle sitä ihmisen avustamana. Luonnonhoito on jatkuvaa tai useamman kerran toteutettavaa työtä, jolla turvataan elinympäristöjen luontoarvoja. Kunnostaminen taas on kattotermi, jolla tarkoitetaan elinympäristöjen tilan parantamista ennallistamisella ja luonnonhoidolla.
Priorisoinnilla ja yhdessä tekemisellä enemmän vaikuttavuutta
Hankkeessa hyödynnetään ja analysoidaan laajaa luontotietoaineistoa, jonka avulla toimet kohdistetaan ekologisesti merkittävimmille alueille. Kahdeksaan maakuntaan laaditaan maakunnalliset LUMO-ohjelmat, joissa luonto- ja asiantuntijatiedon avulla tunnistetaan monimuotoisuuskeskittymät eli maakuntien lajirikkaimmat alueet.
Monimuotoisuuskeskittymiä on tunnistettu tähän mennessä 78 kappaletta. Hankkeen rahoitus ei riitä kaikkien keskittymien ennallistamiseen ja hoitoon, joten alueita on priorisoitu. Valinnassa on huomioitu uhanalaisten lajien ja luontotyyppien määrä sekä mahdollisuus saada enemmän aikaan toimijoiden välisellä yhteistyöllä.
Laaja yhteistyö eri toimijoiden kesken mahdollistaa isompien luontoalueiden ennallistamisen ja hoidon hallinnollisista rajoista riippumatta. Kunnostusalueilla voimansa yhdistävät valtion mailla toimivat Metsähallituksen Luontopalvelut, Eräpalvelut ja Metsätalous Oy sekä yksityismailla työskentelevät elinvoimakeskukset ja Suomen metsäkeskus.
Yksityisten maanomistajien rooli on tärkeä, sillä osa monimuotoisuuskeskittymistä sijaitsee yksityismailla. Maanomistajille hanke tarjoaa mahdollisuuksia saada apua ekologisesti arvokkaiden alueiden kunnostamiseen sekä lisätietoa omistamiensa alueiden luontoarvoista. Yksityismailla toteutettavat toimenpiteet ovat vapaaehtoisia ja niiden suunnittelu ja toteutus ovat maanomistajille maksuttomia.
Kansallinen ennallistamissuunnitelma vauhdittaa työtä
Ennallistamisasetus on viime vuosien merkittävin säädös, jonka tarkoituksena on parantaa luonnon tilaa Euroopan unionin alueella. Suomi on sitoutunut ennallistamisasetuksen tavoitteisiin ja valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa. Hyväksi havaittujen toimien mittakaavaa on kasvatettava merkittävästi, jotta luontokato saadaan pysäytettyä Suomessa. Priodiversity LIFE -hanke auttaa osaltaan Suomea saavuttamaan ennallistamisasetuksen tavoitteet.
Urakka luontokadon pysäyttämiseksi on iso. Suomella on ratkaisuja, tietoa ja osaamista luontokadon pysäyttämiseksi, mutta työn merkittävin este on rahan puute. Luontokadon pysäyttämisen rahoitusvaje on tällä hetkellä yli puoli miljardia euroa vuodessa. Rahoitusta tarvitaan sekä ennallistamiseen että luontotiedon tuottamiseen, jotta kaikista merkittävimmät kunnostuskohteet pystytään tunnistamaan. Mukaan biodiversiteettityön rahoitukseen tarvitaankin kaikki kynnelle kykenevät yritykset, yhteisöt ja muut toimijat.
- Priodiversity LIFE -hankkeen sivut (metsa.fi)
- Elinvoimakeskusten Priodiversity LIFE -hankesivut (elinvoimakeskus.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektipäällikkö Elina Tauriainen, Metsähallitus Luontopalvelut, p. 040 152 7926, elina.tauriainen@metsa.fi
Kuvat
Elinvoimakeskukset ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtion aluehallinnon viranomaisia. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinvoimakeskukset
Pielisen juoksutusta rajoitetaan kuivuustilanteen takia (Pohjois-Karjala)8.4.2026 14:59:25 EEST | Tiedote
Ennustetun kuivuustilanteen takia Pielisen ja Pielisjoen juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella rajoitetaan 9.4. alkaen 120 m3:iin sekunnissa. Normaalitilanteessa Pielisen vedenkorkeus ja virtaama ovat luonnonmukaiset. Luonnonmukaisesta virtaamasta voidaan poiketa, jos poikkeuksellinen tulva- tai kuivuustilanne uhkaa aiheuttaa suurta haittaa esimerkiksi rantarakenteille tai järven käytölle, kuten vesiliikenteelle, uitolle tai virkistyskäytölle.
Järvien vedenkorkeudet jäämässä keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella2.4.2026 13:56:31 EEST | Tiedote
Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan jäävän kesällä selvästi keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella. Tilanne johtuu vähälumisesta talvesta ja aikaisesta keväästä. Päijänteen kevään vedenkorkeuden huippu jää ennusteen mukaan noin 30–40 cm keskimääräisestä. Päijänteen vedenkorkeus ja Kymijoen virtaama pysyvät todennäköisesti tavallista pienempinä pitkälle kesään. Järvien vedenkorkeuksien laskua pyritään hillitsemään vähentämällä juoksutuksia myös poikkeuslupien avulla. Säännöstelemättömillä järvillä tarvittaisiin keskimääräistä suuremmat sateet, jotta vedenpinnat nousisivat tavanomaisiin kesäkorkeuksiin.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 1.4.20262.4.2026 10:15:14 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta asteikolla on N2000+ 82,07. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pelkästään vedenkorkeustilastoa tuijottamalla voisi perustellusti todeta vedenpintojen olevan korkealla. Tosiasiassa tilanne on kuivuuden ja matalien pinnankorkeuksien suuntaan huolestuttava. Lunta oli kuluneena talvena vähän ja maastossa ei enää ole sulamatonta lunta, joka muodostaisi virtaamaa huhtikuussa. Virtaamahuiput ovat lähellä vesistöalueidemme pohjoisillakin latvavesillä. Kaikki isäjuoksutukset ovat kiinni. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä on käsillä ennältysalhainen tulvahuippu. Patojen avaukset ovat pieniä ja vedenpinnat kesäkorkeuksissa. Ilman sateita ei ole tulossa tulvahuippuja. Nilsiän reitillä ja Juojärvessä on niin ikään odotettavissa kuiva kevät. Syvärin säännöstelylupaan on haettu poikkeuslupa, että pintaa ei tarvitse enää alentaa, jotta alkukesän vedenkorkeus saadaan lähemmäs tavanomaista tasoa. Varkauden alapuolella Hauki
Understöd kan sökas för hantering av skadliga ämnen i stadsvatten1.4.2026 08:55:28 EEST | Pressmeddelande
Livskraftscentralen i Östra Finland öppnar ansökan för projekt för hantering och minskning av skadliga ämnen i stadsvatten. Sammanlagt cirka 1 miljon euro i understöd kan sökas nationellt. Ansökningstiden är 1.4.–15.6.2026 och understöd kan sökas av kommuner, samkommuner och bolag som ägs av dem, andra kommunägda aktörer, föreningar, företag och andra sammanslutningar. Understöd kan inte beviljas privatpersoner eller statliga ämbetsverk eller inrättningar.
Avustusta haettavana kaupunkivesien haitta-aineiden hallintaan1.4.2026 08:55:12 EEST | Tiedote
Itä-Suomen elinvoimakeskus avaa haun kaupunkivesien haitta-aineiden hallinnan ja vähentämisen hankkeille. Avustusta on haettavissa yhteensä noin 1 miljoona euroa valtakunnallisesti. Hakuaika on 1.4.–15.6.2026, ja avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja niiden omistamat yhtiöt, muut kuntaomisteiset toimijat, yhdistykset, yritykset sekä muut yhteisöt. Avustusta ei voida myöntää yksityishenkilöille eikä valtion virastoille tai laitoksille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme